Lähettäjäpiiri

Otin sitten osaa Eliina Heinosen lähettäjäpiiriin. Ensimmäiset kirjeet tulivat ja oli todella ihanaa luettavaa. Rajallistahan se minun taloudellinen tukeni on, mutta pyrin olemaan säännöllinen ja iloinen antaja.
Edelleen haen sitä omaa paikkaa seurakunnassa ja ajattelin mennä katsomaan mitä pitää sisällään Keskellä Elämää ilta jonka oma seurakunta järjestää tällä viikolla.

Joulukonserttien aika on alkanut, ensimmäisenä tänä vuonna oli Vesa-Matti Loiri. . . Kirkko oli pullollaan väkeä ja ikäisekseen sekä kuntoisekseen mies jaksoi esiintyä puolitoista tuntia yhteen menoon. . . Osa lauluista nyt ei niin kovin Jouluisia olleet, mutta osa sai kyyneleet kihoamaan silmä nurkkaan. . . Kolme kuningasta sai yleisön rytmillään taputtamaan mukana.

Kummityttöni isä laulaa mieskuorossa ja heidän konserttin menen kuuntelemaan seuraavaksi. Sitten aijon käydä vielä Seinäjoen Helluntaiseurakunnan joulukonsertissa.

Nyt on taas rukouksen paikka ja esirukoilijat puolestani ovat enenmmän kuin tervetulleita. . . . Sitä aikaisemmin toivomaani lähestymiskieltoa tarvitaan nyt. . On tullut aika pyrkiä orjuudesta vapauteen. . . siis tosissaan.

Öljy

Katsoin taas kerran netistä netmissionin kautta erästä ohjelmaa. Puhuja oli vahvasti sitä mieltä ettei Herran seurakuntaa voi olla ilman Pyhän Hengen voitelua. Voitelua hän vertasi öljyyn jota laitetaan lamppuun. Opetus oli hyvää ja puhujaa oli mukava kuunnella.
Otin asian puheeksi kun olin ulkoiluttamassa anoppiani. Hän kertoi aina uskoneensa ja olleensa varma uskon asioissa vaikka ei ole itse kokenut mitään erikoista pitkän ikänsä aikana (93).
Jutustelimme siitä miten Jumala on tullut lähelle aina silloin kun elämässä on ollut oikein vaikeata. . . Olemme kokeneet yhteisen menetyksen silloin kun puolisoni kuoli, anoppi menetti tuolloin jo kolmannen poikansa, nyt nuorimmaisensa.
Tuo aika oli raskasta sairastamisen myötä myös pitkällistä. . En olisi millään jaksanut ellei Jumala olisi antanut voimia joka päivä.

Vain Jumala voi antaa voimaa iäkkäälle äidille kestää lastensa pois nukkumisen. Olemme itkeneet yhdessä, suru, ikävä ja menetys on ollut yhteinen. Noina hetkinä ainoa lohdutus on ollut jälleen näkemisen toivo jolla olemme vuoroin toisiamme lohdutteneet. . .

Piikki lihassa

Luin tänään Apostolien teot ja jäin miettimään Paavalia. Raamatun opettajat ja saarnamiehet sanovat usein, ettei Raamattu kerro mikä tuo Paavalin piikki lihassa oli. Pohdin, että sen täytyy olla jokin persoonallisuuden tai luonteen piirre. . Paavali rukoili Herraa poistamaan tuon piikin ja sai vastauksen "olet juuri heikkoudessasi vahva".
Nyt minut pysäytti parikin jaetta jossa kerrotaan Paavalin luonteesta Apt 9:1 jossa kerrotaan Saulin uhkuvan vihaa ja murhanhimoa. . . (vain siksi, että jotkut ajattelivat eri tavoin kun hän)
Samoin Apt 15: 38-39 Paavali tuomitsee erään opetuslapsen eikä huoli häntä mukaan vaan asiasta tulee ihan kunnon riita. . .

Oliko Paavali ehkä välillä liian kiivas? Tunsiko hän vihaa niitä kohtaan jotka eivät ottaneet sanaa oitis vastaan? Tuomitsiko ehkä mielessään liian äkkipikaisesti muita ihmisiä edelleen. . Tähänkö Paavali pyysi Herralta apua?

Jumalan ja evankeliumin puolesta on lupa kiivaillakkin samoin ihminen saattaa tuntea vihaa silloin kun näkee jotain epäoikeudenmukaisuutta tapahtuvan. . Joten kaikki vihan tunteet ei ole pahasta. Joskus viha voi olla oikeutettuakin. Meille on annettu tunteet eikä tunteitaan ole hyväksi piilottaa kokonaan. . . (Silloin alkaa voida todella huonosti.) Myös kristitty voi ja saa tuntea. .
Kirjoitettu on, että kiivastukaa mutta sopikaa viimeistään ennen auringon laskua. .

Noinkohan Paavali sopi tuon Markuksen kanssa asiat ennen uudelle matkalle lähtöään?

Näky

Olen pohtinut omaa tehtävääni sitä jonka Jumala on suunnitellut minun osakseni tässä elämässä. . . Se on jotenkin "hakusessa" nyt. . enkö ole vielä valmis? Tiedän, että uskoni on hauras, verso vasta, moneen muuhun uskovaan verrattuna. . Ei tietysti saisi verrata koska Jumala tekee työtään meissä oman aikataulunsa mukaan, ei meidän. . .
Puuttuko minulta Pyhä Henki kokonaan, kun en ole kokenut mitään erikoista ? Kun katsoin Eliinan eväitä ymmärsin hänenkin saaneen kaikki armolahjat, hän kertoi siitä omalla persoonallisella tavallaan. . . Eliinan hengellinen koti on Kansan Raamattuseura eli ev.lut. on hänkin. . Niin ollen hengellinen kotini ei siis ole este. Nyt olen Apt 8:16 kaltainen.

Meidän eräs Kirkkoherra totesi kerran, että Jumala loi aikaa ja piru keksi kiireen.

Voimaa on

Rukouksesta saa voimaa, päättäväisyytttä ja rohkeutta tehdä asioita joita ei aikaisemmin ole kunnolla edes harkinnut. Sain kokea tuon eilen aamulla kun panostin todella nyt sen orjan kaavun poistoon. . . Ainakin vanha kehno väistyi ratkaisevasti ja tunsin ensimmäistä kertaa tämän asian kanssa että NYT minä onnistun. .

Ajattelen jotenkin niin että, kun pääsen tästä "riesasta" eroon voin alkaa aktiivisesti rukoilemaan armo lahjoja joita toivon lupausten mukaan myös saavani. . . Olenko laki henkinen ? kun koen, että minun tulee osoittaa omaa yrittämistä ? Jumala olisi voinut paheeni poistaa ihan "naps" vaan, mutta ei tehnyt sitä. .
Sydän ja Pyhä Henki kertoo kyllä jos Jumala suhteessa on esteitä.

Pohdin joskus sitäkin, että miksi uskoon tulo on ihmisillä niin erilaista. Toisille pitkään kestävää hakemista ja etsintää, tuskallistakin joskus. . osa kokee ihan fyysisiä tuntemuksia osa ei yhtään mitään. . . itsekin koin kaksi kertaa fyysisiä tuntoja. . sydän ikään kuin paisui. . häviävän lyhyitä hetkiä jotka toi varmuuden Jumalan olemassa olosta. Sen jälkeen en ole kokenut missään tilanteissa mitään tuon tyyppistä. .
Mutta mä olen päättänyt roikkua Jeesuksessa kiinni, kun se on kuitenkin niin että jos jonkun ote lipsuu niin se olen minä. Jeesus ei päästä irti. .

Ahdistelija

Mulla on selkeästi ahdistelija. . . Se kiusaa mua eikä anna mun edes yrittää. .

Omaan erään riippuvuus-suhteen josta olen yrittänyt hiljaksiin luopua. Ja joka kerta kun Luojalleni lupaan parantaa tapani kuuluu jostain "niinhän sä luulet, älä yritä sorrut kuitenki". . Sitten nousee esille syyllisyyden tunto. .

Juuri tuo syyllisyys sai miettimään asiaa monelta kantilta. . ja tulin siihen johtopäätökseen, että vihtahousu se on joka mun kopassani kertoilee mulle satuja. . Nyt pitää vaan opetella olemaan uskomatta sitä. Helpommin sanottu kuin tehty, erehtyväinen ja heikko ihminen antaa usein periksi kiusaukselle.

Nyt ei auta kuin luottaa Jumalaan, että hänellä riittää kärsivälisyyttä mun kanssani ja anteeksiantoa jos/kun sorrun.
Vaikka kyllä Herra mun tapani työstää asioita tietää jo ennestään. Ei taida yllätyksenä tulla asioiden pohdinta, vääntö ja mietintä monilta kanteilta. .
Silloin kun sairastin ja prosessoin uskoa, Jumalaa, Jeesusta jne. . yksi ystäväni sanoi kerran, että "kyllä Jumallalla on hauskaa sun kanssas".

Raukoillaan yhdessä vihtahousulle lähestymiskieltoa, muuten olen lirissä. .

Tervehdys sinulle kuvatus. . . . mukava jos jaksat näitä jaarituksia silmäillä.

Tarkoitus

Usein kuulee sanottavan, että kaikella on tarkoituksensa.
Usko toi meille sisäisen rauhan vaikka elämä antoi ahdistuksen hetkiä ja tilanteita useamman vuoden ajan.
Silloin kun mä sairastuin niin koin Jumalan tulevan todella lähelle ja syytinkin Häntä kaikesta mitä minulle tapahtui. . Olihan se turvallinen taho syytellä, ei tullut kiviä niskaan eikä kekäleitä liioin.. . Koin voimakkaasti myös sen, että sairastumisellani oli joku tarkoitus ja että mun pitää tämä polku käydä. Voin vain aavistella minkälainen tehtäväni oli. . silti edelleen koen asian samoin.. .

Sairaalassa ollessaan siippa sai siunata erästä nuorta Romaani naista ja tämä löysi tiensä Jeesuksen luo. Olivat olleet tupakalla yhtäaikaa ja siippa oli huomannut naisen itkevän, rohkeasti siippa oli laskenut kätensä naisen olkapäälle ja todennut, että Jeesus auttakoon sua tuskassasi. . . Nainen oli kertonut tyttärensä olevan tutkittavana ja pelkäävänsä kovasti lapsen puolesta. Sitten hän oli pyytänyt siippaa siunaamaan itsensä. Omilta sielunhoitajiltaan kuulemaansa ja oppimaansa siippa oli sitten puhunut ja siunannut naisen. . . Nainen oli sitten todennut, että hänenkin pitää ratkaisunsa tehdä. . .
Seuraavana päivänä tuo nainen tuli siippaa jonkun ystävänsä kanssa käytävällä vastaan ja jo kaukaa oli nainen huudahtanut "tässä on se mies joka mut siunas" ja oli jatkanut, että olen löytänyt Jeesuksen. . .

Ehkäpä tämä oli Jumalan suunnitelma ja siipan piti sairastua ja olla juuri siinä paikassa sillä hetkellä. Lohduttamassa äitiä jolla oli lapsestaan hätä. .

Olen aina ihaillut Romaanien rohkeutta heittäytyä Jeesuksen syliin silloin kun kutsu käy. . ei he mieti, että mitä ihmiset sanoo tai miten muut suhtautuu kun kuulevat. . . suun tunnustus käy sekin rohkeasti ja epäröimättä. .

Kaipaan

Kaipaan kovasti yhteisiä rukoushetkiä käsi kädessä. Vietimme sellaisia aika useasti silloin kun aviomieheni sairasti syöpää. Meillä oli sielunhoitajia useampikin, yksi siipan lapsuuden kavereita, yksi siipan työkamu ja siipan serkku. . Aina kun joku heistä ehti tulemaan mieheni sairasvuoteen ääreen rukoilimme yhdessä. Tai faxattiin vähäsen, leikkisästi sanottuna :)
Niitä yhteisiä rukoushetkiä olen eniten kaivannut. . Nyt kun jatkan matkaani yksin välillä ihan tuskittelen kun ei ole ketään jonka käteen tarttua. . . Ehkä siksi koen turhautumista sen seurakuntayhteyden puuttumisestakin. .

Kävin helluntailaisten telttakokouksessa yksin silloin kun siippa oli jo huonona sairaalassa. . loppu hetkillä siellä eräs ns.toisenkäden tuttu pariskunta pyysi minut väliinsä istumaan, tahtoivat siunata. . Miten koskettavalta tuo tilanne minusta tuntui. . . Olin itse silmäillyt siinä penkissä ollessani ihmisiä ympärilläni ja miettinyt kiihkeästi, että ketä pyytäisin itseäni siunaamaan. .
Vastaavaa tilannetta en osaa kuvitella tapahtuvaksi kirkossa. . siellä on jonkinlainen pidättyväisyyden laki tai normi miten vaan.

Ruskaretkellä kävin Äkäslompolossa Pyhän Laurin kappelissa rukoushetkessä. . sinne tuli vähän myöhässä nuorehko mies selkeästi hieman maistaneena. . . kun tilaisuus oli ohi hän siirtyi eteenpäin ja pyrki papin puheille, tämä viittasi pojan istumaan penkkiin ja istui hänen vierelleen. . . Poistuessani mietin, että pojalla oli selkeä hengellinen hätä ja hän jäi rukoiltavaksi. . Totuuttahan en tiedä koska poistuin muiden mukana. . . Mutta huokaisin myöhemmin illalla tuon pojan puolesta. .

Häivähdys

Kiitti kommentista. Mukava kuulla, että joku lukaisee blogia. . .

Etsintää

Olen viettänyt tunteja tietokoneella etsien erilaisia evankeloimisjärjestöjä. Paljon olen löytänytkin, mulla on niille linkeille ihan oma kansionsa kirjanmerkeissä :)
Olen etsinyt itselleni sopivaa porukkaa johon liittyä (kirkon lisäksi)tai jota tukea jollain tapaa. Tarjontaa on paljon, kaikilla sama tavoite viedä evankeliumia eteenpäin. . . Miksi siis niin monta ryhmittymää, yhdistystä ja suuntausta ?? Onko tosiaan niin, ettei aina ole olemassa olevaa hyvää samanhenkistä porukkaa vaan kaikkien pitää perustaa oma kuppikunta ? Ellei etsintäni tuota tulosta pitääkö minunkin perustaa oma uusi järjestö viemään evankeliumia ja tekemään minulle mieleisiä muita toimintoja joiden katson olevan kristitylle tarpeen. .

Takertuuko kristikansa tosiaan jokaiseen tulkintaan niin voimakkaasti ettei "toisen" tulkintaa voi mitenkään hyväksyä. . onko tämä nykyajan kinastelua "kenen" puolella ollaan. Raamattu sanoo selkeästi, että siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni kun te rakastatte toisianne. .

Luther

Eräs tarina kertoo, että Luther olisi yöllä herännyt ja paholainen oli istunut hänen sänkynsä päädyssä. . . Luther oli todennut ääneen "ai sinä" kääntänyt kylkeä ja jatkanut uniaan. . .
Mikä usko !

Ristin työ

Evankeliumin pitäisi olla ilo sanoma, miksi sitten tunnen syyllisyyttä siitä, että Jeesus murhattiin ristillä. . Siksikö kun olen ymmrätänyt Jeesuksen lihaan tulleeksi ihmiseksi. Ihmiseksi joka kärsi ruoskan iskuista, lyönneistä, ivasta ja pilkasta. Kuinka tuskaisaa on ollut naulojen lyönti käsien ja jalkojen läpi. . Jumala ei antanut Jeesukselle mitään yliluonnollisia keinoja väistää tai olla tuntematta tuota ruumiillista kipua ja tuskaa. Silti Jeesus ei kuollut kipuun vaan särkyneeseen sydämeen. . . Sotilaiden mennessä murskaamaan jalkojen luita ristiinnaulituilta oli Jeesus jo kuollut ja luut jäivät ehjäksi. .
Me emme oikein ymmärrä sen tuskan ja kivun määrää jonka Jeesus oli valmis meidän edestämme kärsimään, pelastaakseen meidät kadotustuomiosta. Vaikeaa on ymmärtää myös ylösnouseminen kuolleista ruummilliseksi ihmiseksi jota voi Tuomas koskettaa. .
Jeesus ei ylösnoustuaankaan ollut mikään henkiolento vaan lihallinen ihminen, joka kävi tuonelassa meidän edestämme ja voitti näin kuoleman. .

Minulle usko ei ole tunne vaan tietoinen järjen päätös uskoa tuo kaikki todeksi.

Hetihän se soimaa

Omatunto alkoi heti kolkuttaa tosta edellisestä tekstistä. . Tuomitsenko vai haenko vaan syytä pysytellä "kirkon kirjoissa" kaivaten kuitenkin enemmän. . .

Herätys

Olin tänään eräässä hengellisessä konsertissa. Musiikillisesti ilta oli oikein onnistunut. Tilaisuus oli Helluntai- ja vapaaseurakunnan järjestämä ja yleensä heidän järjestämissään tilaisuuksissa on myös uskoon tulo todistuksia ja joku puhuu.
Puhuja oli oikeilla jäljillä siinä, että keskimmäinen risti halkaisee ihmiskunnan kahtia. Ihmisiin jotka tajuavat ristin tuoman armon ja ihmisiin jotka eivät tajua. Samoin kuin ryövärit jotka olivat Jeesuksen molemmin puolin, toinen ymmärsi toinen ei. Puhuja vaan sotkeutui asiastaan harhapoluille. . . . Jotenkin minulle jäi sellainen olo, että hän ei ollut oikein valmistautunut kunnolla siihen mitä oli puhumassa. . .

Ymmärrän kyllä hengen palon ja evankeloinnin merkityksen, mutta jos kuulijakunta on ns. "omaa väkeä" niin miksi pitää kerrata kaikki monesti ja alttari kutsukin esittää sen seitsemän kertaa. . . Vähän niinku tuli sellainen tuntu, että ootta kuitenkin tehny syntiä ja nyt se pitää kertoa. . samoin koin häiritsevänä puhujan äänen korottamisen ihan kuin kuulijakunta olisi kuuroja. . . tai Jumala olisi kuuro kun rukouksetkin piti melkein huutaa mikrofonin lisäksi. . vielä varoiksi. Tokkopa ketään uutta uskovaa nytkään alttarikutsuun vastasi. . Mulla on sellainen tunne, että hieman hienovaraisempaa ja vähemmän melskettä niin ihmiset uskaltaisivat ottaa kutsun vastaan. Monta kertaa rauhallinen ilmoitus sielunhoidosta voisi olla tehokkaampi tapa saada ihmiset tulemaan rukoiltavaksi ja tekemään uskonratkaisunsa.

Konsertista sinällään nautin sunnattomasti. . .

Suuri siunaus

Olen todella viettänyt aikaa pohtien omaa uskoani ja suhdettani Jeesuksen sovitustyöhön, sen mukanaan tuomaan armoon jossa saan elää.
Tänään oivalsin miten suuri siunaus minulle taisi olla potkut töistä. Olen pitkään tiennyt, että työyhteisö on sairas, mutta tänään minulle valkeni miten sairas. On hyvä, että minun ei tarvitse olla enää siellä. Jos vertaisin sitä johonkin Raamatun ajasta löytyvään niin Baabel tulee ensimmäisenä mieleen, sitten Sodoma jne. . .
Tänään kuitenkin rukoilen niiden ihmisten puolesta.

Eliinan eväät

Evankelista Eliina Heinonen sai mut löytämään ja oivaltamaan asioita.. . Onko niin, että sydämeni valtaistuimella istun edelleen minä vaikka olenkn avannut sydämeni Herralle ??? Enkö uskalla heittäytyä yksin Jeesuksen varaan. . Onko tilanne minun aiheuttama vai vihtahousun töistäkö on kysymys. . .
Aihetta itsetutkisteluun siin on. . . .