perjantai 17. syyskuuta 2010

Harmittavaa. .

Nyt oikein harmittaa kun ei saa itseään liikkeelle. Paikallinen vapaaseurakunta juhli juuri 100 vuottaan ja minä vaan istuin kotona. . . Vaikka olen monesti miettinyt, että minkähänlainen "poppoo" se mahtaisi olla. Joskus silloin kun luin hoitoalaa me käytiin tutustumassa vapaa kirkon toimintaan ja sielä penkissä silloin mä ajattelin, että tämmöiseen minä voisin liittyä. . ja nyt kun olisi ollut oiva tilaisuus niin ei saa persustaan sohvalta ylös. . . No ehkä saan uuden tilaisuuden jossain vaiheessa. Jos niin on tarkoitettu.

Ehtoollisella kävin taas kaste seurakunnassani. . On se jotenkin erilaisen tuntuista kun murretaan oikeata leipää. . . Ainut mikä vähän häiritsee niin on tosiaan se vanhemmisto veljien tapa ottaa se ehtoollinen siinä toisia palvellessa. . vähän kuin juostessa. Miksi sitä ei voi ensin jakaa muille ja sitten viimeisenä ottaa yhdessä siinä pöydän ympärillä missä ehtoollinen siunataan. . . Olis mukavampi mun mielestä niin että hekin saisivat rauhoittua ottamaan tuo tärkeä yheys lahja. . .

No ei mun tarttis tämmösiä miettiä. . en ole omaan kirkkooni ehtinyt pitkään aikaan ehtoollispöytään. . . viimeksikin kun menin sunnuntaina niin siellä olikin konfirmaatiomessu ja kun ei mulla ollut ketään edes likipitäen tuttua tuolla aterialla niin en sitten jäänyt ehtoolliselle itsekkään. . .

Vähän harmittaa sekin kun vuorotyö vie välillä mahdollisuuksia osallistua. Nytkin kun oli oikein seurakunnasta järjestettynä telttatapahtuma niin meitsi se vaan hyysää mummoja. . . no ei se mitään nyt mä jotenkin olen jaksanut niihen kanssa hyvin. oikein olen nauttinut työstäni. . ehkä se nakkeleminen ja toisessa paikassa työvuorojen tekeminen olikin siunaukseksi minulle. Ja olen oikeastaan ihan varmakin, että mun silmiäni siinä avattiin siinäkin . . .

Mutta nyt menen nukkummaan, lähden aamulla erään ystaväni kanssa kohti pohjoista katsomaan onko ruskasta enään mitään jäljellä. . . . Viikon lomaa tekee hyvää näin syksyllä. Juuri katselin tuossa ulkosalla, että taidamme saada vielä kunnon kuutamo yötkin. . olisi ihanaa näyttää kamulle kunnon revontulet. Ystäväni on ekaa kertaa lomailemassa lapissa. . .

Niin ja tyttären pojan jalkaa hoidetaan ainakin nyt vielä ihan kengällä. . myöhemmin jotain jänteitä voidaan kiristää operoimalla, mutta lääkäri oli hyvin positiivisella mielellä. . . Kovasti poika kasvaa ja nukkuu mielellään muorin sylissä :) ( Hymyilee ylpeänä hän )

Olkaa kaikki siunattuja jotka satutte taas tämänkin pätkän lukemaan. . . Olkoon sydämissänne Shalom. .