Ihanuus

Kyllä oli mukava palata töihin pitkän vapaan jälkeen. Sain todella ison halauksen taas tältä samaiselta henkilöltä. .

Ostin sellaisen kirjan kuin Toivosi tänään, Israel siinä on erilaisia artikkeleita ja eri kirjoittajien tekstiä Israelista. Voi tavallaan aloittaa lukemisen mistä hyvänsä kun tekstit ei ole jatkumoa.
Eräs kirjoittaja piirsi mieleeni hyvin elävästi hetket puutarhaudalla ehtoollisineen ja vuorisaarnan lukemisen ko.vuorella. Voi miten paljon odotankaan jo kevättä ja matkaa Pyhälle maalle.

Olen katsellut nyt taas TV7 lähetyksiä netissä. Alkoi uusi ohjelma, sellainen sarja joka käsittelee yhteiskuntaa ja uskoa. Joskus takavuosina on ilmeisesti tulkittu niin ettei politiikka kuulu uskovaisen elämään ja äänestäminenkin on syntiä ???? Eli olisiko nyt vähän tämän hetkiseen maailmanmenoon syytä myös uskovissa ? Kun kouluista on melkein poistettu uskonnon opetus tyyten. Olemmeko jättäytyneet vaan virran vietäväksi ja annamme "jumalattomien" päättää oman yheiskuntamme asioista.

Sarjassa esiintyvä pastori mainitsi, että silloin kun hän aloitti koulun käynnin seitsen vuotiaana, pulpetissa odotti Raamattu ja virsikirja. Tänään niitä ei enää ole, vaan ne on korvattu metallinpaljastimilla sisään tulo ovilla. Me valitsemme päättäjät ja yleensä kansa saa sellaiset päättäjät kuin ansaitsevatkin.
Itselläni on aina ollut hyvin vahva poliittinen mielipide, nyt se tosin on jonkun verran kriittisen tarkastelun kohteena. Uskoon tulo on aiheuttanut sen että tarkastelen asioita hieman eri tavalla kuin aiemmin. Nyt minua kiinnostaa myös se mitä mieltä puolueet ovat esim. avioliittolaista, hedelmöityshoidoista, adoptio-oikeudesta jne. . . Ja nyt voipi käydä niin, että äänestän eritavalla kuin ennen. Tosin olen edelleen puolueen jäsen, vähinsä on pakko jatkaa vielä hetken aikaa kun edustan heitä kirkon lähetysjohtokunnassa. Tuo johtokunta on minulle hyvin tärkeä. Oikeastaan ainoa sellainen seurakuntayhteyttä tuova asia.

Esirukouspyyntöä laitan tähän mukaan, ystäväni Pirkko on todella uupunut ja joutunut turhien epäoikeudenmukaisten syyttelyjen myllerrykseen.

Siunattua Isänpäivää kaikille !

Anteeksi saamisen ihanuus !

Aivan loistavalta tuntuu kun saa puhuttua asiat selväksi ja vielä ison halauksen siihen päälle. Olin "tynkäpäivän" töissä toisella apuna ja silloin sain puhuttua loukkaamani ihmisen kanssa siitä miten pahoillani olin "pillastumisestani". Yllättävintä oli kun hän sanoi, ettei hänenkään olisi pitänyt niin kärkkäästi inttää vastaan. Jotenkin olen tässä ihmisessä aina ihaillut juuri tuota piirrettä, kun hän osaa pyytää anteeksi.
Itselläni se on ollut aina vaikeata. Kotikasvatukseeni ei kuulunut pyydellä anteeksi. Meillä kyllä osattiin riidellä, mutta kukaan ei koskaan pyydellyt anteeksi. Kait se olisi ollut merkki riidan häviämisestä jos olisi taipunut pyytelemään anteeksi. Tai vähintäänkin heikkouden merkki, vaikka eihän se sitä ole.
Olen tietysti joutunut pyytämään anteeksi elämäni aikana, mutta todella vaikeata se välillä on ollut. Toki vaikeus aste on tietysti vaihdellut vähän tilanteen ja asian mukaan. Myös anteeksiantaminen on välillä vaikeata. Pitää olla tarkkana ettei ala kasvattaa katkeruuden kitkerää siementä. Tämä on sellaisen sisäisen kasvamisen paikka välillä ihan niin vaikeata, ettei yksikseen pysty vaan on rukoiltava tosissaan.

Ehkä tämä on sen sisäisen ylpyden karsimista kovalla kädellä. Itsepäinen/kovapäinen kun olen niin koulu on tietysti sen mukaan kovaa välillä. :)