Lisää "paikkoja"

Keila termillä aloittaen. . . huonon heiton jälkeen yritetään ns.paikkoheittoa

Ystäväni kanssa on nyt vaihdettu jokunen sähköposti. Olin jo valmistautunut luopumaan. Aika näyttää palaako asiat ennalleen vai jääkö välillemme pieni "varaus" jatkossa. Kuten Häivähdyksen lisäämässä kommentissakin todettiin, niin niitä tunne lukkoja on avattu ja oivalluksia tässä varmaan on tehty puolin jos toisin. Aika pitkälti totesimme tilanteen väärin ymmärrysten pitkäksi sarjaksi joka vaan on laitettava poikki. Meistä ei kumpikaan jaksanut enää vatvoa mitä tuli sanottua tai tehtyä ja kuka sanoi tai teki mitäkin. No aika näyttää miten mennään eteenpäin.

Kerroin kuinka olen ollut melkeinpä masennuksen mustissa mietteissä. .
Olen ollut hyvin kärsimätön, kiukkuinen, kova ja kyyninen. Jopa niin että töissä poltin "hiileni" eräälle ihmiselle. . . anteeksi piti pyydellä, kun tulistuin ja ihan turhasta. . . Täytyy nyt toivoa, että asia olisi oikeasti myös minulle anteeksi annettu. Rukoilen myös Jeesukselta anteeksiantoa ja pitkämielisyyttä minua kohtaan.
Kovasti kaduttaa ja ahdistaakin. Minä en nyt ymmärrä mistä näissä tunne tilojen vaihteluissa on kyse. . Välillä liikutun ihan hölmösti jotain tv:n hömppää katsoessa ja kiihdyn sekunnissa 0 - 100 kuin paraskin "ferrari". . .
Varmaksi tiedän sen, että kyse ei ole VV vaivoista. ;)
Väsynyt olen todella ollut tai unirytmi on hakusessa. Illalla tulee valvottua ja aamulla nukuttua pitkään ellei tarvi töihin nousta.

Rukousystävien sivuilla kävin Jalovaaran Pirkollle laittamassa esirukous pyynnön tämän asian tiimoilta. Luotan jotenkin häneen paljon. Silloin kun puolisoni sairasti jo pahasti syöpää, me kävimme Pirkon rukousillassa. Puolisoni kävi yksikseenkin Lapualla kirkossa, kun minä olin jossain koulutuksessa.
Puolisoni kuoltua kävin kälyni kanssa Pirkon rukoiltavana ja koin jotenkin sellaista rauhaa ja selviämisen varmuutta vaikka olinkin jäänyt yksin. Olen saattanut Pirkosta kertoa jo aikaisemminkin.

Voi olla kyllä kyse ihan siitä, että en oikein ole jaksanut/ehtinyt lähteä minnekään hengellisiin tilaisuuksiin. Jotenkin olen jämähtänyt "sohvapotuksi".
Netistä kyllä katselen TV7 lähetyksiä. Mutta se ei ole sama asia kuin oikein olla läsnä jossain Jumalan palveluksessa tai sana ja rukousillassa.
Raamattukin on pienoisen pölyn peitossa. . . .
Tunnustaa täytyy, että alku innostuksen mentyä myös se netin Raamatun opetus Norvannon kanssa on jäänyt vähiin. Vaikka se olisi helppoa kuunnella vaan korvat höröllä.

Pomolta tuli sähköpostia jossa oli liitteenä esite jostain hiljaisuuden retriitistä yhden päivän juttu maksoi melkein 140 euroo ja toisesta päivästä aamusta yhteen päivällä olisi saanut pulittaa vielä yli 60 euroo. Kallista hiljentymistä oli se, mun mielestäni. Ei sillä etteikö tilaisuus varmaan olisi ollut hyvä ja olisi saattanut tulla tarpeeseenkin, mutta tässä kohtaa säästän nämäkin eurot siihen kevään Pyhän maan retkeeni. . . Toinen seikka miksi en oikein innostunut oli se kun esitteestä ei käynyt selkeästi ilmi, että kyseessä on kristillinen retriitti.
Jostain hitaasta ruuasta eli slow foodista oli mainintaa. Termi oli minulle uusi, en tiedä mitä sillä tarkoitetaan. Täytyy kaiketi googlettaa niin sitten tietää.

Olisipa joku googlen tapainen kenttä jonne voisi syöttää avain sanoja tunteistaan ja se sylkäisis sitten selkeän vastauksen, että mistä on kyse. Vai onko tämä nyt yksinkertaisesti juuri SANAN puutetta. Erämaahan eksymistä ilman vesileiliä. Voi, kun olisi joku ihminen jolle voisi ihan kasvotusten puhua näistä tunnoistaan.

Tämä on niitä hetkiä ettei voi muuta kuin tarttua siihen viitanliepeeseen.