tiistai 25. lokakuuta 2011

Mieli maassa

Olen ollut alakuloinen monestakin eri syystä. Varmaan päällimmäisenä on ollut tämä ystäväni kanssa ollut vakava konflikti. Lisäksi taisin tössiä töissä tässä iltana muutamana ja nyt olen nöyryytetty sen asian tiimoilta.

Ystäväni tosin otti nyt sitten oma-aloitteisesti yhteyttä ja ensimmäistä kertaa yritti selittää omaa käytöstään ilman, että olisi syyllistänyt vaan lisää. Ehkä yritämme vielä kuitenkin paikata tätä ihmissuhdetta jotenkin, vaikka vaikeata se tulee olemaan. Kun perus luottamus toiseen ihmiseen katoaa, on sitä vaiketa saada takaisin. Mutta tässä kohtaa rukoilen, että Jeesus auttaisi. Olen rukoillut ystävälleni pelastusta myös monta kertaa.

Nämä päivät on olleet nyt raskaita ja mietteeni todella harmaita ellei ihan mustia. Olen jotenkin niin sisältä rikki, vaikka varmaan ulospäin näyttää kaikki olevan kunnossa. . . Minua pidetään usein ulkopuolisten taholta hyvin voimakkaana, vahvana ihmisenä joka kestää vaikka mitä. . Voi miten he hämmästyisivät jos tietäisivät miten paljon minun sisälläni on tuskaa sekä elämisen ahdinkoa . . .

Minä kipuilen oman luonteeni kanssa, sisäinen ylpeys on se minun helmasyntini. Saan kärsiä sen takia tällaisia mustia raskaita hetkiä. . .

Antakoon Herra sen kaiken minulle anteeksi. . .

1 kommentti:

  1. Jospa ystävällesi avautuisi jokin hänen oma solmunsa, joka on ystävyytenne esteenä. Ylpeys on minunkin helmasyntini. Sille ei voi itse mitään, mutta Jumala voi. Hän on monet kerrat nöyryyttänyt ja kun siitä alhosta on aikanaan päässyt nousemaan, on ollut enemmän oman kokoisensa. Ja miten hyvä ja kevyt oman kokoisenaan onkaan olla. Erinomaisuus on raskas taakka kantaa :D En silti epäile, ettenkö tulisi jatkossakin tarvitsemaan näitä muistutuksia.

    Ole lempeä itsellesi :) Siunausta!

    VastaaPoista