Onko niin, että kun tulee uskoon alkaa menestyä kaikessa mitä tekee? Tokkopa. Vanhan kansan viisauksiin kuuluu sanonta "Joka vitsaa säästää se vihaa lastaan." Kaikki nuo vanhan kansan viisaudet ovat saaneet alkunsa sananlaskuista. Niitä Herra kurittaa joita hän rakastaa.
Tässä valossa meidän tulisi kiittää myös vastoinkäymisistä, salliessaan meille koettelemuksia ja vastoinkäymisiä Herra valmistaa meille myös tien päästä niistä yli tai voiman kestää vastoinkäymiset. .
Miteitäänpä asiaa vaikkapa vanhemmuuden näkökulmasta. Jos sinulla on lapsia niin ymmärrät hyvin sanan "kurittaminen." Jokainen haluaa suojella ja varjella lastaan maailman pahuudelta. Haluamme opettaa lapsemme tekemään elämässään hyviä, viisaita valintoja niin, että heidän elämänsä sujuisi hyvin. Yleensä vanhemmat vielä toivovat, että lapsen elämä olisi helpompaa ja tuskattomampaa, selkeästi "parempaa" kuin heidän oma elämänsä on ollut.
Jossain vaiheessa elämäänsä lapsi alkaa ymmärtää miksi äiti tai isä on asettanut rajat, kieltänyt joitain asioita tekemästä tai rangaissut jostain tehdystä. Kun ymmärrys kasvaa, kasvaa myös luja luottamus siihen, että vanhemmat rakastavat ehdoitta lastaan. . Tässä vaiheessa lapset yleensä alkavat osoittaa myös vanhemmilleen kunnioitusta vapaaehtoisesti eikä vain auktoriteetin pelosta. .
Kaikki tuo edellä kerrottu kuvaa oikein hyvin Jumalan ja ihmisen suhdetta toisiinsa. Jumala rakastaa luotujaan, Hän antaa meille voiman ja ilon myös silloin kun elämä kolhii. .
Siitä tulee muuten sanonta "ettei kenellekkään anneta enempää kuin hän jaksaa kantaa." Sananlaskujen viisauksia sekin. . .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti