Mietteitä

Luin tuossa kirjan nimeltä Häpeästä huolimatta. Ihana teos
Kirjassa kerrottiin miten itä mailla paimenet lampaitaan paimensi. . . ellei potku persauksille auttanut, nosti paimen lampaan syliinsä, mursi siltä raajan ja lastoitti sen. Nosti lampaan sitten olka päilleen ja kantoi sitä kunnes lammas oli täysin toipunut. Tällä tavalla "käsiteltynä" lammas ei enää koskaan halunnut lähteä kauas paimenestaan, vaan pysytteli hyvin lähellä. Enää ei lammas halunnut etäälle eikä karkuteille. . . olkapäillä oli hyvä olla.

Samoin kirjassa oli kohta joka puhutteli minua paljon. Tuossa kohdassa todettiin, että kyyneleet kuuluu Jumala suhteeseen. . . .
Olen olut tämän viikon lopun kyynelehtien Herran edessä. . . . Siksi kait juuri tuo tuntui kuin suoraan kohti tulleelta tekstiltä. . .

Siunausta sinulle sivulle eksyneelle lukijalle. . .