keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Keskellä elämää

En ole koskaan aikaisemmin käynyt näissä tilaisuuksissa, joten en oikein tiennyt edes minkä tyyppisestä tilaisuudesta on kyse. Paikan päällä selvisi heti, että kansanlähetyksen tilaisuushan tämä on. Tunsin muutaman paikan päällä olevista henkilöistä joten oli helppo yhdistää.
Alussa oli raamatun opetusta, hmmm. . . . aiheena hengellinen kasvu. Opetus käsiteli myös juuri sitä kaipaamaani seurakuntayhteyttä. . . Oikeassahan se puhuja oli siinä, että eristäytymällä kotiin yksikseen, tv7 ja Raamattu seurana ei voi yhteyttä muihin uskoviin syntyä. . Pitäisi rohkeasti lähteä tilaisuuksiin ja etsiä sitä omaa paikkaa.
Samoin pitäisi sitoutua hengelliseen kotiinsa. . Totta tuokin mulla vaan on vielä jotenkin etsintä päällä sen seurakuntayhteyden kanssa. Kun menen sen Helluntaiseurakunnan tilaisuuksiin jossa olen käynyt kasteella, tunnen sen jotenkin mukavan kotoiseksi paikaksi. . Meidät kastettiin yskityistilaisuudessa, ei seurakunnan aikana ja olenkin isosti kiitollinen siitä, että sen seurakunnan paimen on äärimmäisen avarakatseinen ihminen. Mitään vaatimuksia seurakuntaan liittymisestä meille ei esitetty. . Aikaisemmin ei olisi varmaan onnistunut moinen muualla kuin vapaakirkossa, jos sielläkään. .

Tilaisuudessa nautin lauluista ja rukouksista. . . Vaikka koinkin jonkinlaista "orpoutta". Orpouden tunnetta varmaan lisäsi hieman se että tilaisuudessa vietettiin myös joulujuhlaa. . . joten ei ehkä paras mahdollinen hetki mennä uutena mukaan. .

Paljon sain pohdittavaa. . eikä kaikki ihan mieleistäkään mietittävää. . .

7 kommenttia:

  1. Harmi, ettei tilaisuus ollut niin antoisa, kuin olit odottanut. Täällä meilläpäin ei ole mitään Kansanlähetyksen toimintaa. Tunnen sen jotenkin henkiseksi kodikseni, vaikka en ole koskaan käynyt missään tilaisuuksissa. Ehkä tunne on tullut Uusi Tie -lehden välityksellä, joka vastaa omia tuntemuksiani ja odotan aina kovasti uuden numeron ilmestymistä.

    Miksi et kävisi siellä helluntaiseurakunnassa, jos se tuntuu kodikkaalta? Onko siellä tuttuja?

    Käytkö jossakin raamattupiirissä? Minun todellinen paikallisseurakuntani on viiden naisen raamattupiiri, joka on kokoontunut viiden vuoden ajan. Siellä saan rakentua, voin avata sydäntäni ja toiset rukoilevat puolestani (ja minä tietysti muiden). Olemme käyttäneet Mailis Janatuisen ilosanomapiirejä ja muita raamattupiirejä pohjana ja se on ollut kaikin tavoin opettavaista ja antoisaa. Kirkossa tai seurakunnan tilaisuuksissa tulee käytyä hyvin harvoin, koska tunnen, että olen jo piiristä saanut riittävän viikottaisen annokseni seurakuntayhteyttä. Vain ehtoollista ei sieltä valitettavasti voi saada.

    VastaaPoista
  2. Kansanlähetyksen toiminta on kyllä hyvin pysynyt "salassa" minultakin ja täälläkin. . . Ellen olisi sattunut kerran teltalle tuossa kylällä en tietäsi heistä vieläkään mitään. . .
    Siellä teltalla opin hoksaamaan keitä toiminnassa on mukana. (Mitään varsinaista mainontaa ei oikein harrasteta)

    Käynkin aina silloin tällöin "kaste" seura kunnassani, mutta kun se on toisella paikkakunnalla. . . On ihan pitäjän/kunnan raja välissä. . Paikallisen helluntaiseurakunnan koen jotenkin "sisäänlämpiäväksi" porukaksi johon ei ole kovin helppo mennä mukaan. . Niillä on aika kova sanainen paimen. . .

    Raamattupiiri on niin "ukkoontunut" ettei sinne huvita mennä. . .

    VastaaPoista
  3. Ukkoontuneesta raamattupiiristä on minullakin kokemuksian :D Siellä ei meinannut saada puheenvuoroa, eikä oikein uskaltanutkaan puhua ja myöskin "kovista" uskovista puhujista (toivottavasti en itse ole kova). Onko sinulla siellä paikkakunnallasi yhtään uskonsisaria, joiden kanssa voisi perustaa oman naistenpiirin vai ovatko he kovin "erihenkisiä"?

    VastaaPoista
  4. Olen itsekkin ajatellut jotain pientä rukous tai raamattupiiriä. . Mutta en ole uskaltautunut puhumaan asiasta niille sisarille joita tunnen...
    Olen myös katsellut kovasti kaikenlaisia koulutuksia esim. kansanraamattuseuran sivuilta

    VastaaPoista
  5. Hei taas! Mekin olemme viime aikoina etsiskelleet tyttären kanssa raamattukouluja, koska hän haluaisi nyt opiskelujen välissä käydä jonkin raamattukoulun tai -kurssin. Sitten aikanaan työelämässä voi olla vaikeampi saada vapaata. Tyttären miettimiä vaihtoehtoja ovat olleet:

    Kansanlähetyksen raamattukoulu tai verkkoraamattukoulu: http://verkkoraamattukoulu.fi/

    Raamattuopiston viikkokurssit:
    http://www.sro.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=592&Itemid=334

    tai One Way Missionin opetuslapseuskoulu: http://www.onewaymission.fi.m-serv.kotisivut.com/index.php?option=com_content&task=view&id=98&Itemid=141

    Harmi, että tuo viimeksi mainittu järjestetään Helsingissä ja on aika kalliskin, jos joutuu sieltä asunnon hankkimaan, mutta tyttärestä se tuntuisi kaikkein mukavimmalta vaihtoehdolta.

    VastaaPoista
  6. Toi verkkoraamattu juttu ei toimi, mä olen kokeillut sitä enkä ainakaan mä päässyt siinä eteenpäin.

    Samoja koulutuksia olen tutkinut kansan raamattuseuran sivuilla mä käyn eniten koulutuksia etsimässä. One Way olisi kanssa hyvä, mutta kun se on niin kaukana. .

    VastaaPoista
  7. Niinkö, no hyvä tietää! Muutenkin olisi varmaan mukavampi päästä johonkin yhteisöön nenäkkäin keskustelemaan muiden kanssa :)

    VastaaPoista