Paljon on taas tapahtunut

Ho hoijaa !
Mistähän sitä aloittaisi. No meidän lomamatka oli oikein onnistunut kaikin puolin. Säät suosii kokoajan, ehkä välillä oli jopa liiankin lämmintä.... Mutta emme valittaneet vaan nautimme Herran antimista.. Kaikki järjestelyt oli ihan ok. Jopa hotelliinkin olimme tyytyväisiä vaikka se oli edullinen ja vanaha. Hinta tasoonsa nähden ok oli sekin. Pärnu oli kaunis paikka, vanha kaupunki varsinkin.
Kiitollisuus nousi omasta rinnasta siitä, että ei ole joutunut sota-aikaa näkemään emmekä ole joutuneet miehityksenkään kohteeksi. Kun kuuntelimme tulkin kertomuksia niistä miehityksen aikaisista asioista. . . siitä on jäänyt Virolaisten sydämiin katkeruutta, vihaa ja jonkin asteista halveksuntaakin suurta ja mahtavaa naapuriaan kohtaan. . . . Siellä on Herralla paljon tekemistä ja herätykselle on todella tarvetta ja sijaa. .

Nyt olen ollut tiiviisti töissä varsinaisessa sijoitus paikassa ja muutaman tuurin toisessa paikassa. . En oikein pidä tästä siirtelystä, kun mulla stressitaso nousee aika ylös kun on epäselvää mitä pitää tehdä, koska ja missä ja kenen kanssa. . . Oikein olin vähinsä vattastani kipeä aamusella kun menin, mutta sinnikkäästi vaan sitten tein sen mitä osasin ja ehdin. . .

Osittain tässä stressissä on varmaan kyse myös siitä, että ainokainen tyttäreni sai sunnutaina perheenlisäystä. Poika sieltä syntyi. . Tietysti jännitin tuota synnytystä, kun oma tyttäreni on sektio lapsi ja samoin minä olen tähän maailmaan tullut leikkauksen kautta. . . Niin jännittihän se, että syntyykö normaalisti. . . Toinen jännityksen aihe on aina se lapsen terveys. . No nyt kävi niin, että pojalla on toisessa jalkaterässä poikkeamaa ja ilmeisesti se joudutaan leikkamaan. .
Ensikuussa on aika lasten kirurgille joka sitten katsoo mitä tehdään ja koska. Tytärtäni olen lohduttanut, että hyvin ehtii parantua ennenkö sitä tarvitaan. . kun vuoden päästä vasta sitä kävelemistä aletaan enempi harrastaa. . .

Jos olette katsoneet lasten elokuvan Nemoa etsimässä, niin se jotenkin mulle nousi mieleen. . . heikon evänsä kanssa pikku Nemo oli äärimmäisen urhea pikkuinen.
Nyt rukoilen lapsen puolesta, mutta myös tyttärelleni anon voimaa ymmärtää ja hyväksyä asiat joita ei voi muuttaa. Joskus näin vain käy, että kaikki ei mene niin kuin odotetaan menevän ja tarkoitusta ei aina tiedä eikä ymmärrä. . .

Rukoillen vaan on matkaansa jatkettava sillä tavalla jaksaa, muuten ei ehkä jaksaisikaan. .

Lomaa odotellessa

Anoin tänään palkatonta virkavapaata viikon päivät. Aviosiipan suku osti minulle kylpylä matkan ja siipan sisar on lupautunut minun kanssa reissuun lähteä. En ole aikaisemmin ollutkaan Pärnussa.

Paikallisella Helluntai seurakunnalla oli telttakokus-sarja tässä kylän pinnassa ja kävin sitten katselemassa ja kuuntelemassa. On se ihanaa miten Jeesus voi pelastaa. Laulamassa ja puhumassa oli nuori mies joka joutui ensimmäisen kerran "lusimaan" 19 vuotiaana. . ja oli melkoisessa kierteessä kymmenisen vuotta ja sitten Herra otti kiinni, pelasti pojan polulta pois poikenneen omakseen. Nuori mies oli näitä paikallisia kuuluisuuksia, aikanaan "pilleriville" joka teki kaikki mahdolliset rötökset.
Hänen vaimollaan oli suurin piirtein samanlainen tausta, pelastunut hänkin vastaavasta elämäntilantesta. . . Hyvin nuoripari puhui ja ajatuksena oli juuri nämä kielen tekemät synnit. . . Varsinkin tämä nainen puhui juuri siitä, että hän oli julkisyntinen ja kaikki tiesi hänen syntinsä kuten hänen miehensäkin synnit. . . mutta kuinka moni on ns. piilosyntinen. .

Jotenkin taas tuli ajattelemisen aihetta paljon. . .

Nyt minut on jotenkin "noteerattu" ja varmaan saan varautua pian siihen, että minua aletaan kysellä liittymään seurakuntaan. . . .
Vaikea paikka kun en koe oikein vetoa sinne päin, ikävää jos joudun jättämään tilaisuuksissa käymisen tämän takia. . vaikka voihan se olla, että erehdynkin. .

Itkua ja esirukousta

Tänään oli huono aamu töissä. . mummot kaikki melkein hereillä ja juoksin yksin kahdeksaan asti. . . Sen kielen tosiaankin pitäsi purra poikki. . mä jotenkin hiillyin aamulla eräälle hoidettavalle. . ja sanoin pahasti. . mummo pahoitti mielensä ja minä pyytelin anteeksi monistellen. .

Kotiin tultuani sitten en osannut muuta tehdäkkään kuin itkeä tätä päivää. . . Polvillani pyysin Isältä anteeksi ja rukoilin muutosta luonteeni nurjiin piirteisiin. Olen aika suoran luonteinen ja sanonkin aika suoraan asioita ja joskus sitten siinä käy näin, vaikka en tarkoittaisikkaan niin saatan töksäyttää liian suoraan. .

Nyt on jotenkin maailma tullut liian lähelle. . huulilta meinaa livahtaa kirosana ja toinenkin ellei asiat suju. . Parannusta tulisi tehdä nopeasti ja kääntyä Kristusta kohden. . . Jäin miettimän kommentissa olleita sanojasi muiltakin osin. KIITOS ystäväni ne tulivat vähän kuin rukousvastauksena kantamaan minua tänään. . Huomaan että en ole ainoa joka tosiaankin tuskailee ja kipuilee näitä asioita.

Olen väsynyt jotenkin, rukoilkaa puolestani.

Maxilta on myös sellainen kirja kuin Jumalan Lupauksia. . sekin on hyvä.
Siinä Antamisen Arvoista on loppu osassa keskustelu ohjausta, mutta älkää antako sen häiritä. . Kirja on todella lukemisen arvoinen.

Nopeasti aika juoksee

Hei taas !

Nopeasti se tuo aika juoksee, näin hoito työtä tekevänä yleensä kolmen viikon jaksossa.
Paljon olen pohtinut ja miettinyt Jumalan olemusta ja tätä omaa syntistä vaellusta. Nyt luen tällä hetkellä kirjaa Hebrealaiskirjeen äärellä (Juhani Karvinen) Sain sen viisikymmenvuotislahjaksi. . . Sitä ennen lukaisin Max Lucadon Antamisen Arvoista joka oli hyvä teos kaiken kaikkiaan. Pidän kovasti Maxin tavasta kirjoittaa. Tässä teoksessa hän avaa Korinttolaiskirjettä. . ja sitä mitä rakkaus todella on.
Olen lukenut Maxilta sellaisenkin kirjan kuin Matkalla ilman taakkoja, jossa hän avaa psalmin 23 tekstin lukijalle ihanalla tavalla. . . Suosittelen lämpimästi kaikille luettavaksi. . .

Kävin naapuri pitäjässä teltta juhlassa, oli hyvä tilaisuus. . . Alajärveläinen Pasunat huolehti musiikista ja Raimo (tai Rauno) Rahnasto puhumisesta. . Jollain tavalla tunsin taas olevani oikeassa paikassa. . . siellä oli yksi nainen jota aina siunaan mielessäni kun häntä näen. . . toivon todella, että hän pelastuisi elämälle sairaudeltaan. . . taivaskelpoinen hän on ollut koko ikänsä.. Syöpä on asia joka koskettaa aina mua, veihän se minulta puolisoni. . .

Miksi muuten syntejään on niin vaikea uskoa anteeksi ?? Onko se "vihtahousu" joka kuiskailee korvaan että ei se nyt niin mene että kaiken saa anteeksi. . ? Vai miksi sitä jotenkin pitää itseään sellaisen suurennuslasin alla koko ajan. . . Toisaalta se on hyväkin asia tarkkailla itseään koko ajan, mutta raskaaksi se välillä käy kun huomaa, ettei voi koko ajan kontrolloida tekemistään tai sanomistaan. . . aina tuntuu että tekee jotain väärin ja se tuskin on oikein tai tarkoitus. . . Kielikin pitäisi leikata irti ettei tekisi kokoajan vahinkoa sillä . . .

Oma paikkakin on vielä hakusessa. . mitä mun pitäisi tehdä Jumalan valta kunnan työssä. Muuta kuin olla lähettäjänä. . . . Rukouskin on vaikeaa taas välillä. . . aina mieli hairahtuu ja ajatukset ei pysy kasassa vaikka kuinka keskittyy. . Sitä kielillä puhumisen armoitusta kun en ole vielä saanut. . .

Mutta nyt taas illaksi töihin mummoja pyörittelemään. . .

Tere tulemast

Tervehdys uudelle lukijalleni. . . On mukava jakaa ajatuksia. Vaikka mulla ei aina ajatus kuljekkaan ihan helppoja reittejä :) Ja olen kova kyseenalaistamaan niin omia kuin muidenkin mietteitä :) Joskus tunnen olevani oikein kunnon "Tuomas" . . epäilyineni, mutta hiljalleen tätä uskon tietä mennään etiäpäin hipsutellen ja välillä tuntuu, että melkeinpä laahaten. . . sitten taas toisen kerran jotenkin tuntee harpannensa kun oivaltaa jotain merkityksellistä ja tärkeätä. . .

TV7 Ohjelma suositukset, löytyvät arkistosta :)
Varustamo
Kaivo
OneWay

Kirkossa

Pitkästä aikaa jaksoin lähteä tänään kirkkoon. Pääsiäinenkin meni niin, että olin töissä enkä siksi ehtinyt. Tuota harmittelin kun olen tavannut käydä aina kiirastortaina ehtoollisella ja sekin jäi. . .
Nyt oli messu ja kaatuneitten muistopäivä, joten kirkossa oli enempi väkeäkin kuin tavallisena sunnuntaina.
Jotenkin minä liikutun aina siellä penkissä istuessa itkuun asti. . Ihan välillä hävettää kun vesi juoksee pitkin kasvoja. . salaa yritän pyyhkiä leuan alta ettei muut huomaisi mun itkevän. . . Miksi se hävettää kirkossa, mutta ei hengellisissä kokouksissa?? Usein minulta itku tulee konsetrteissa tai tavallisessa kokouksessa eikä se siellä hävetä niin paljoa. . . vaan toisaalta kuuluu vähän niin kuin asiaan.

No joka tapauksessa minä liikutun enkä mahda sille mitään. . . Ehtoollisen jälkeen sitten taas minua jotenkin hymyilyttää. . . ja sekin hävettää. . outo juttu mutta niin se nyt vaan on.
Olen ajatellut, että ellen minä saa omassa kirkossani itkeä Jumalaa kohdatessani niin on se kumma. . . Miksi sitä pitää hävetä? Onko syynä se, että pienestä pitäen on opetettu kirkon olevan paikka jossa pitää istua hiljaa hartaan näköisenä, eikä mitään ylimääräistä ole sallittua tehdä. Vai onko kyseessä tuo kaiken kattava ihmisten pelko. Pelko siitä, että siellä istuu joku ihminen joka puhuu näkemästään jollekkin toiselle. . Astuuko kuvaan mukaan selittelyn tarve. .

Näitä miettiessä on sellainen "piilo kristityn" olo. . . Näinä hetkinä toivon, että olisin tullut uskoon niin käänteen tekeevästi sillä tavalla voimallisesti, hurmoksellisesti ja kerralla ettei näitä tarttisi miettiä ensinkään. . vaan olisin Pyhää Henkeä niin täynnä etten moista edes ajatelisi . . .

Olin illan töissä eilen ja kyllä taas oli ihana kuunnella mummojen virren veisuta :)

Taas esirukouksia vailla

Hei taas pitkästä aikaa. . . tuntuu jotenkin hölmöltä sanoa noin kun ei tiedä lukeeko kovinkaan moni noitakaan rivejä. . Mutta olen huomannut, että tämä kirjoittaminen jäsentää asioita huvin minulle itselleni. Joten sinä mielessä kirjoitan vaikka kukaan ei koskaan lukisi. Onhan minulla yksi vakituinen lukija Kiitos siitä Häivähdys.

Ulkona sataa lunta vaikka kesän piti tulla. . . vanhan kansan mukaan nyt eletään ns. suvi öitä eli tämän viikon lopun yöt määrittää miten tulee hallat ja kylmät yöt kesä aikana. . Ymmärsin niin, että jos nyt on pakkaset niin ei tule syksyllä marjoja kun yö hallat vie kukat niin mustikoista kuin puolukoistakin. . . mukaan lukien hillan kukkaset. . No se jää nähtäväksi miten pitää moinen vanhan kansan viisaus paikkansa. Tuolla töissä sitä mummot pähkäili, en ole koskaan ennemmin kuullut moista.

Olin kasteseurakunnassa pitkästä aikaa sanan kuulossa. Saimme kuunnella Kortesjärven KAN-kodin asukkaiden todistuksia ja joitakin työntekijöidenkin todistuksia. Ihana oli ilta ja jälleen sitä voi vain silmät ihmetyksestä pyöreinä kuunnella miten Herra voi halutessaan ihmistä auttaa. . . Samoin voi vain hivenen kadehtien katsella miten joku voi olla Sanasta ja Herrasta intoa niin täynnä ettei meinaa nahkoihinsa sopia. . . . Nytkin yksi vapaaehtoinen KAN työntekijä puhui kokemuksistaan ja tuntemuksistaan Herrassa. . Itsellä kun ei juurikaan mitään erikoisia tuntemuksia ole. . Mutta ei mun tietysti tarvi kellekkään saarnatakkaan, niin että ehkä nämä ihmiset jotka saarnaavat ja paljon vievät evankeliumia eteen päin jotenkin tarvitsevatkin tuota tuntemista ja kokemista eri tavalla. . . pitää olla innostunut itse, että voi innostuneesti puhua. . . ja innostus säilyy kun saa olla ns.voitelussa

Pitäisi rohkeasti astua uskossa eteen päin ja avata omatkin kielen kantimet, mutta kun puuttuu se rohkeus. . . Kaikki mun todelliset ystävät tietää minun uskostani, yhden kanssa tuli ihan riitaakin kun ei millään meinannut ymmärtää. . . vaan minut oli joku aivo pessyt ym. . . Tämän ihmisen kanssa sovimme että emme puhu uskon asioista enää mitään ettei tule riitaa toistamiseen. . . Sopii minulle hyvin kun minun on helpompi puhua tästä ihmisestä Jumalalle kuin hänelle Jumalasta. . . En minä saa häntä uskoon tai voi käännyttää vaan Jumala voi sen lahjan hänelle antaa mikäli hän kääntyy Herransa puoleen. . . .
Hän ei ole ateisti joten agnostikkona hänelle voi vielä kutsu tulla tai tarve ottaa selvää tarkemmin. . Siihen luotan ja uskon sekä rukoilen hänen puolestaan. .

Tyttären vatsan sisällöstä näin ensimmäisiä sellaisia ultrakuvia joista sai jo hyvin selvän pienen ihmisen piirteistä siellä se nosteli jalkaansa ja potki äitiä vattaan. Ihmeellistä on teknologia mutta vielä ihmeellisempää on se pieni elämä. . . .