Oma "koulu"

Aloin tutkiskella Raamattua eritavalla kuin aikaisemmin. Kokeilin kuunnella netistä Norvannon lukemaa ja selittämää Raamattu kannesta kanteen ohjelmaa (lopussa linkki) Ja totesin tämän olevan kivaa. Aloitin Psalmien kirjasta ja ainakin vielä tuntuu mukavalle. Norvanto on tosin hiukan puduttavan monotoninen, mutta tekee hyviä oivalluksia ja vertaukset on kanssa ihan osuvia. . . Näin johdattettua Raamatun tutkimista en ole aikaisemmin kokeillutkaan.

Niin ja sitten olen aikeissa keväällä lähteä Israeliin. Kälyni kanssa olemme ennakko varanneet paikat. Nyt vaan toivomme, että matka toteutuu. Vielä ei ole riittävästi väkeä ilmoittautunut mukaan, mutta ehkä Herra avaa meille tien reissuun. .

Tässä lupaamanilinkki
http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/?q=kirjat

Takaisin töihin. . .

Siinä olis sitten lomat pidettynä ja palattu takaisin töihin. Jonkin verran oli olosuhteet muuttuneet kesän aikana. Yksi mummeli oli siirretty pois meiltä ja se meidän ainoo paappa päätti maallisen vaelluksensa siinä ennenkö jäin lomalle. Hänen huoneeseensa on otettu uusi mummeli. Joten väkimäärä pysyy samana. Mukava oli palata töihin, vaikka se välillä onkin raskasta.

Ystävälleni, josta kerroin edellisessä tekstissä, laitoin sähköpostia. Ensin siitä miten minä koin ja tunsin tämän meidän viimeisimmän "kahakan". Ja sitten availin vähän sitä miten minä tulin uskoon. Jospa hän hieman ymmärtäisi paremmin sitä miksi usko on minulle niin tärkeä asia, että olen valmis luopumaan ennemmin ystävyydestä kuin tästä uskosta.
Nähtäväksi jää vastaako hän enää. . . . mutta mä haluan silti roikkua Jeesuksessa ennemmin kiinni kuin ihmisissä. . .

Aamulla enne töihin lähtöä oli rukoiltava Jeesusta mukaan töihin, jännitin kovasti pitkän vapaan jälkeen mennä. . . Jotenkin stressaan välillä jos olen pitempään poissa. Yökin meni pätkissä, eli tuijottelin kelloa neljän jälkeen aamuyöstä varmaan sen seitsemän kertaa, välillä kymmenen minuutin välein. . .

Pieni miehen alku kuulemma kävelee. . . . Ihanaa

Uusi kipu. .

Ensin kysymys? Mitä teen viha miehillä jos ystäväni kohtelee minua samalla tavoin?

Voiko Jumalan tarkoitus olla erottaa ihmisiä läheisistään? tai ystävistään? Kun minulla on nyt tästä ystävästä useampi kokemus näitä samanlaisia, ettemme oikein tule toimeen enää. . jostain syystä.
Olen vähän varomalla varonut puhumasta mitään mistä tiedän ettei hän pidä. Uskostakin olemme sopineet että emme keskustele lainkaan. Otan puheeseen osaa mikäli hän aloittaa jollain heitolla, mutta en muuten. Silti minä onnistun aina arvostelemaan tai sanomaan jotain mikä tekee ystävästäni täyden nollan, osaamattoman tai muuta vastaavaa. . .

Kun tämä syytös tulee niin se loukkaa todella syvältä minun sisintäni. Me olemme yhdessä eläneet pitkän pätkän tätä elämää. Menneet välillä hyvinkin vaikeiden asioiden läpi yhdessä. Ja nyt minä en osaa olla enää mitenkään niin ettei tulisi sanaharkkaa jostain. . . . (Ystäväni on debressiivinen ja tiedän, että osa näistä puheista johtuu hänen sairaudestaan ja siitä ettei hän hoida sitä vaan sinnittelee ilman lääkkeitä.)

Usko on kuulemma muuttanut minua niin paljon. . . . . ???? Asia josta puhumme vain jos hän tekee aloitteen. . .
Selvin ero entiseen minussa on se että en kiroile enää. . . . tupakan polton lopetin lääkkeillä ja alkoholipitoisia juomia en juo enää humalahakuisesti. . saatan juoda lonkeron saunan jälkeen. . . Nämä on asiat jotka itse tiedän niistä mikä on muuttunut.

Olen rukoillut Herraa, että hän pelastaisi tämän ystäväni ja toisi hänelle rauhan sisimpään. Nyt tuntuu oudolta, että me ollaan ajautumassa tyyten erilleen. . . Voiko se olla Herrasta vai onko paha iskemässä tätä kiilaa meidän väliimme. .

Olenhan minä pikkusieluinen vähän kun loukkaannun siitä, että minun vakaumustani ei kunnioiteta. Vaan tuodaan joka paikassa julki ettei Jumalaa ole. Tai sitä, että miten voi uskoa sellaiseen mitä ei voi olla olemassa. . .
Muistan kyllä miten itsekin aikaisemmin olin sitä mieltä, että jokainen tulee uskossaan autuaaksi. Jos uskoo "kumisaappaan" auttavan itseään ja kokee tuon avun niin ok. Näin minäkin joskus ajattelin ja nyt tuokin asia suurin piirtein heitettiin päin minun kasvojani. On siitä osa varmaan totta vieläkin, ei ole mitään mieltä uskoa ellei pidä sitä omaa uskoaan ja Jumalaansa ainoana oikeana Jumalana. . . Siinä minä kyllä olen todella muuttunut, että nyt uskon Jeesukseen meidän Herraamme. Olen löytänyt oman "kumisaappaani" josta en halua luopua.

Vaikka kyllä minä Jumalaan olen uskonut koko ikäni, aina kun on oikein ahdistanut olen ristinyt käteni. Ja kokenut apua saavanikin. Jeesuksen merkitys vapahtajana aukeni minulle vasta silloin kun Jumala otti minut kouluunsa. . . Hän "näytti" minulle mikä on elämässä tärkeintä. . .

Toisaalta olenhan minä mielissäni jos uskoni näkyy minusta edes jollekkin ihmiselle. Kun itse tunnen olevani melkoinen "piilokristitty" paikoissa jossa uskoa eletään todeksi joka päivä. Joskus tunnen olevani todella kaukana siitä minkälainen "uskovainen" ihminen on. Hyvinkin raadollinen, heikko ja itsekeskeinen ihminen. En lainkaan niin pyhä ja vanhurskas kun minun tulisi olla. . .
Yleensä nämä vaatimukset siitä minkälaisia uskovien tulee olla asetetaan ulkopuolisten ihmisten toimesta. Jostain luinkin, että on se hyvä kun on ateisteja kertomassa minkälaisia uskovien tulee olla. . .

Nyt tämä juttu karkaa sivuraiteille joten annan olla tältä erää ja jatkan toiste.

Luopumustako. .

Kuuntelinpa siinä jälleen lempi evankelistaani Eliina Heinosta TV7:stä ja jälleen kerran se Sana jota kuulin tuli niin kohti. .
Tämä jakso oli nimeltään "Ensin Jeesus pelastaa pahuudesta ja sitten Pyhyydestä" Heinoska pureutui taas kerran asiaan niin, että tällainen yksinkertainen mökinakkakin ymmärsi kuuluvansa edelleen Jeesuksen omiin. . vaikka sitä joskus itse pohtii että miten se Jeesus voisi rakastaa kun sitä kompuroi näissä arjen pienissä asioissa.
Heinoska mainitsi puheessaan myös "luopiot". Ja totesi, ettei Jeesus luovu kenestäkään vaikka ihmiset luopuukin Hänestä. . ja tie takaisin on aina avoin.

Juttelin joskus lapissa yhdessä ravintolassa erään ns "luopion" kanssa. Helluntaiseurakunta oli erottanut hänet keskuudestaan siksi, että hän oli rakastunut ei uskovaan mieheen. Nyt hän karaoke baarissa kävi laulamassa Andre nimisen kappaleen kun se on niin kaunis muuten hän laulaa Jeesuksesta. . .
Uskostaan hän kertoili jotenkin uhmakkaasti, mutta itkun kanssa sitten tuli tämä kertomus yhteisöstä erottamisesta. . .

Silloin olisi pitänyt oivaltaa sanoa hänelle, ettei Jeesus ole häntä hyljännyt vaikka ihmiset olisivatkin niin tehneet.
Jäin miettimään tuon naisen kohdalla sitä, että miksi hän itse muutti elämäänsä huonompaan suuntaan. Vai käyttäytyikö hän näin siksi, että ajatteli ettei millään ole enää väliä ? Äitini tapasi sanoa, että "itselleen sika kiusaa tekee kun se ruuhensa kaataa".
Onhan se toki raskasta kun yhteisö kääntää selkänsä, mutta miksi vielä pahentaa tilannettaan itse lisää. (Jos nyt oikein muistan niin se rakkaustarinakin oli jo ajautunut karille)
En tiedä miten tuon naisen tilanne on tänään, toivottavasti hän on tehnyt parannusta ja saanut armon tai edes oivaltanut ettei pelastus ole ihmisissä vaan Jeesuksessa.

No se oli minun kokemuksen "luopiosta". On mulla yksi toinenkin kokemus naisesta jolle kävi samoin että, hän rakastui eri seurakuntaan kuuluvaan mieheen ja hänen oli pakko erota omasta yhteisöstään. . Mutta hän oivalsi sen ettei hänen uskonsa ole kiinni maallisesta "kerhosta". Liittyessään aviomiehensä ev.lut. seurakuntaan, hänet haastateltiin ja tuossa haastattelussa hän oli kirkkoherralle todennut haluavansa saman hengellisen kodin kuin mikä hänen puolisollaan on. Ja taisipa vielä lisätä ettei hän silti luovu omista käsityksistään uskosta ja Jeesuksesta. Ja kun perus asiat on samat hänet "hyväksyttiin" seurakunnan jäseneksi. .
Joskus keskutellessamme hän kyllä myöntää kaipaavansa joitain asioita vanhasta seurakunnastaan ja nykyään hän käykin paljon heidän tilaisuuksissaan. Aviopuolisokin on mukana aika useasti. . . Heillä on sama Jumala, Jeesus ja Pyhä henki.
Kun minun puolisoni teki lähtöä tästä ajasta, tuli Jeesus lähelle myös tätä perhettä. Ja Jeesuksen lähellä on hyvä vaeltaa oli tämä maallinen "kerho" sitten mikä hyvänsä.

Mulla on yksi helluntailainen ystävä joka sanoo aina kun tästä seurakunta asiasta tulee puhetta, ettei hän koe olevansa helluntailainen vaan uskovainen joka nyt sattuu kuulumaan helluntaiseurakuntaan. Hänkin perustelee asian juuri tällä uskolla Pyhään kolminaisuuteen. Hänen vanhempansa ovat kuuluuneet helluntaiseurakuntaan joten hänelle on luontaista kuulua siihen yhteisöön. Isien usko niin kuin tavataan sanoa.

Mä alan olla loman tarpeessa. . väsymys painaa, enkä jaksa oikein vapaalla tehdä mitään. Koen syyllisyyttä tästä saamattomuudesta. Sisäinen ylpeys nostaa päätään ja kaikki vastoinkäymiset kiukuttaa suunnattomasti. . .
Nyt pitäisi olla vaan Herran edessä, armon kalliolla.

Jotenkin tökkii. . .

Olen katsellut paljon TV7 lähetyksiä. . mua on ruvennut tosissaan mietityttämään tämä Pyhän Hengen täyteys ja kielillä puhuminen. .
Minä haluaisin itselleni sellaisen rukouskielen jolla mun henkeni voisi rukoilla ja rakentaa mun sisintäni. . .

Jotenkin tuntuu, että tämmöistä tapahtuu vain vapaissa suunnissa ei tässä "isossa kirkossa". Mutta sitten kuitenkin evankelista Eliina Heinonen käyttää armolahjoja ja puhuu myös kielillä. . ja hän on Kansan Raamattuseuran evankelistana toiminut pitkään ja on näin ollen evlut.
Toki mulla on varmaan rajoitteena myös tämä luonteeni, että vähän tuppaan olemaan varovainen kaikessa sellaisessa jota en ihan täysin ymmärrä. . ja järkiperäistänkin välillä asioita ihan liikaa. .

Pikku mies kesti leikkaus reissun hyvin, valloittavasti oli hymyillyt vaan kaikille. Niin että lääkärikin oli todennut ymmärtävänsä nyt mistä puhutaan, kun poika oli sillekkin tekaissut kunnon hymyn, tuttikin oli tipahtanut lattialle. . .
On se poika kyllä niin iloinen ja nauravainen lapsi. .
Yhtään ei menoa haittaa vaikka jalka on kipsissä, eikä ole mitään kipuja ollut niin että olisi lääkitä tarvinnut. . . KIITOS HERRALLE

Pojan äiti vain sai vähän huonompia uutisia. . . imusolmukkeet olisi pitänyt leikata samalla kun kasvainkin poistettiin. Nyt niiden leikkaamisesta ei ole visiin mitään hyötyä ja vartijasolmuketta on mahdotonta kuulemma enää paikallistaa.
Mutta Pet-Kuvat oli puhtaat joten mitään isompaa hälyttävää ei nyt tällä hetkellä ole. Ja todennäköisesti tytär pääsee ihan lähetttellä uusiin Pet-kuviin ultran ja palpaation lisäksi kontrolliin jossain vaiheessa.

Haa mun yhdeltä kaverilta joka ei usko Jumalaan varastettiin polkupyörä, minä heti annoin asian Herralle ja kuinka ollakkaan ystäväni löysi pyöränsä. . oli joku humalikko "lainannut". .

Välillä tunnen olevani todella syntinen. . . ja armoa vailla.


Häivähdys Kiitos ! ja Siunausta

Ehdin kuin ehdinikin !

Kyllä vain ehdin ihan mukavasti Raamattu kurssille. Efesolaiskirjettä mentiin aika mielenkiintoisestikkin. Opettajat olivat erilaisia ja yllätyin hyvin positiivisesti meidän yhdestä omasta papistamme. . Olen hänen saarnojaan kuullut ja tykännyt kovasti hänen tavastaan puhua. Evankelisluterilaisena pappina uskaltaa rohkeasti sanoa synnin synniksi. . Sukupuoli rooleista puhuessaan. AAMEN sille. . Kerroinkin hänelle, että pidin puheestaan.

Aika on mennyt kaikenlaisten kevät töiden merkeissä. . Ja normaali töidenkin. . Stressaan välillä kovasti aamu heräämistä ja välillä yö meneekin siihen että tuijottelen herätys kelloa melkein tunnin välein. . . ihan kuin se katoaisi siitä pöydältä jonnekin. . . Pitkän vapaan jälkeen varsinkin aamuun meno on stressaavaa. Viimeksi kun aamu heräämistä stressasin niin huomasin aamulla vielä tuntia ennen kellon soittoa aloittavani Isä meidän rukouksen. . . Rukoilen yleensä illalla ja huokailen Herralle pitkin päivääkin. . . Mutta jotenkin se aamu sujui hyvin rauhallisesta ja kuin itsestään tuli kaikki tehtyä. . . Kyllä rukouksessa on voimaa.
Taas tuli todetuksi miten rauha tulee mieleen. . . vaikka olisi miten "rauhaton" tahansa.

Pieni tyttären poikani joutuu nyt sitten kuitenkin sen jalan kanssa operoitavaksi. . kun ei kantapää laskeudu kunnolla maahan. . . ja pojan äitikin odottelee leikkaus aikaa kaulan imusolmukkeiden poistoon. . Ne tarkistetaan ettei ole melanooman aiheuttamia solumuutoksia. . Tytär kävi tässä taannoin Helsingissä Pet-kuvissa ja ne oli onneksi ihan puhtaat. . .
Välillä tuntuu raskaalta ajatella, että tuo syöpä vei mun puolisoni ja on nyt varjona tyttärenikin elämässä. Mutta minä luotan Taivaan Isään ja Jeesukseen. . . Tapahtukoon sinun tahtosi. . .

Ihanaa kun tulee kesä . . ja mullakin on lomaa, ehdin vähän olemaan ystävien kanssa.

Jaa, se olisi uusi kevät

Ihanaa kun talven selkä taittuu ja kesä tulee kohisten. Pääsiäinen on hiljentymisen ja rahoittumisen aikaa. Mulla meni illat aika pitkästi työn merkeissä joten en juuri ehtinyt hiljaista viikkoa viettämään. Maanantaina olin naapuri pitäjän kirkossa Tuomasmessussa ja tiistaina omassa ilta kirkossa. Tuomasmessu oli ihana, minulle uusi kokemus. Nautin suunnattomasti lauluista ja esirukoilu hetkestä. Kuorokin oli oikein hyvä. Kirkoon oli tehty kolme alttaria ja vapaasti sai kävellä sytyttämän niille oman tuohuksen ja jos halusi sai jättää myös esirukouspyyntönsä ko. alttarin luo. Aiheet alttareilla oli kärsimys, työ ja arki sekä ilo. Alttareille jätettyt esirukousaiheet luettiin sitten laulujen välissä. . ja niiden puolesta rukoiltiin yhdessä. .
Todella ihana tunnelma oli. . . Minulle tärkeintä oli myös se että pääsin messuun ja ehtoolliselle.
Ennen iltakirkkoa kävin kiertämässä seurakuntakeskuksessa näyttelyn Pyhä koskettaa taiteessa. . ja kuuntelin runotuokion.

Täällä olisi raamatun opetusta nyt vapun aikana, käydään läpi Efesolaiskirje. Olen houkutellut erästä ystävääni, että lähtisi mun kanssani tuolla kurssille. . .
Katsotaan nyt kuinka käy saammeko itsemme liikkeelle. . .

Siunausta !