Evankeliumin pitäisi olla ilo sanoma, miksi sitten tunnen syyllisyyttä siitä, että Jeesus murhattiin ristillä. . Siksikö kun olen ymmrätänyt Jeesuksen lihaan tulleeksi ihmiseksi. Ihmiseksi joka kärsi ruoskan iskuista, lyönneistä, ivasta ja pilkasta. Kuinka tuskaisaa on ollut naulojen lyönti käsien ja jalkojen läpi. . Jumala ei antanut Jeesukselle mitään yliluonnollisia keinoja väistää tai olla tuntematta tuota ruumiillista kipua ja tuskaa. Silti Jeesus ei kuollut kipuun vaan särkyneeseen sydämeen. . . Sotilaiden mennessä murskaamaan jalkojen luita ristiinnaulituilta oli Jeesus jo kuollut ja luut jäivät ehjäksi. .
Me emme oikein ymmärrä sen tuskan ja kivun määrää jonka Jeesus oli valmis meidän edestämme kärsimään, pelastaakseen meidät kadotustuomiosta. Vaikeaa on ymmärtää myös ylösnouseminen kuolleista ruummilliseksi ihmiseksi jota voi Tuomas koskettaa. .
Jeesus ei ylösnoustuaankaan ollut mikään henkiolento vaan lihallinen ihminen, joka kävi tuonelassa meidän edestämme ja voitti näin kuoleman. .
Minulle usko ei ole tunne vaan tietoinen järjen päätös uskoa tuo kaikki todeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti