En ole ehtinyt oikein kirjoittelemaan. Sain työtä tähän joulun ajaksi ja uuden vuoden yli joten aika on mennyt kuin siivillä. . . Vain jouluaatto oli vapaa niin, että ehdin kyllä joulua juhlistaa. . .
Minä tulen muistamaan tämän joulun varmaan pitkään, sain niin ihanan lahjan. . Kerän valkoista novitan lankaa, sukka puikot ja pienen valkoisen sukan jossa oli lappu kiinnitettynä ja lapussa luki MALLI
Eli tyttäreni odottaa vauvaa, ihan alussa vielä noin 6 viikko menossa. . H-hetki elokuulla, mikäli kaikki menee oikein ja hyvin. . .
Olin ihan sanaton. . .
Niin se elämä jatkuu. . . Ja näyttää kauniita puoliaan synkkien hetkien jälkeen.
maanantai 28. joulukuuta 2009
keskiviikko 16. joulukuuta 2009
Konserteissa
Nyt olen käynyt monessa joulu konsertissa. Olen kuullut kuoroja sekä solisteja. On se ihmeellistä miten laulustakin voi kuulla ihmisen uskon. . Seinäjoen Helluntai kirkon kuoro oli taas tehnyt melkoisen spektaakkelin. Aivan uskomaton tunnelma ja todellinen juhlan tuntu. Elävä vesi kuoro ylitti jälleen itsensä ja solistien äänestä olisi ammatilaulajatkin kateellisia. . Erityisesti jäi mieleen yksi nais-solisti jonka ääni ihan helisi. . olematta silti ooppera mainen. . .
Yhdellä nuorehkolla mies-solistilla oli kyllä intoa enemmän kuin ääntä tai taitoa, mutta sekin tuntui vaan hyvältä kun sai laulaa soolo-osan. . saattoi tietty jännittääkin kokemattomuuttaan. .
Koin tämän tilaisuuden jotenkin valtavan evankelioivana ja laulujen tulevan suoraan sydämestä. . Olen ollut viime vuonnakin Seinäjoen helareiden konsertissa, mutta tämä oli parempi.
Ja sekin on jotenkin liikuttavaa miten paljon juuri tämä konsertti saa yleisöä, salissa ei ollut yhtään tyhjää paikkaa vaan kahvioonkin oli "seinä" auki ja ihmisiä myös siellä aika paljon. . . Yli seurakunta rajojen oli väkeä.
Ainut asia joka pisti jotenkin korvaan oli se kun pastori kertoi paikalla olevan "kaupungin" luottamus henkilöitä ja luetteli heidät nimeltä. . . Wallin, Vihreälä vaimoineen jne. . . Miksi?? Olivatko he jotenkin arvokkaampia kuin muut kuulijat??
Tuossa yhdessä naapuri pitäjässä on sellainen mies porukka kuin Takametsien miehet joita mä suorastaan fanitan. . . niidenkin laulua on mukava kuunnella. Harmittavasti oli päällekkäisyys Kurikan mies kuoron kanssa, joten nyt jäin Takametsien miehet kuulematta. . Täytyy toivoa, että tulevat johonkin lähelle jossain vaiheessa. Heillä ei ole äänitteitä laisinkaan.
Miten kiitollisia saamme olla siitä että ensimmäinen joulu toi sovittajan. Vapahtajan joka antoi puolestamme kaiken. . . Silti myös me uskovat juostaan materian perässä, näemme murhetta ruuasta ja yllä pidämme joulu stressiä. . Kun pitäisi rauhoittua ja kiittää vaan Jeesuksen syntymästä Isä Jumalaa. . .
Joulu on ihan kohta, kuinkahan monessa kodissa muistetaan miksi tätä juhlaa vietetään?
Yhdellä nuorehkolla mies-solistilla oli kyllä intoa enemmän kuin ääntä tai taitoa, mutta sekin tuntui vaan hyvältä kun sai laulaa soolo-osan. . saattoi tietty jännittääkin kokemattomuuttaan. .
Koin tämän tilaisuuden jotenkin valtavan evankelioivana ja laulujen tulevan suoraan sydämestä. . Olen ollut viime vuonnakin Seinäjoen helareiden konsertissa, mutta tämä oli parempi.
Ja sekin on jotenkin liikuttavaa miten paljon juuri tämä konsertti saa yleisöä, salissa ei ollut yhtään tyhjää paikkaa vaan kahvioonkin oli "seinä" auki ja ihmisiä myös siellä aika paljon. . . Yli seurakunta rajojen oli väkeä.
Ainut asia joka pisti jotenkin korvaan oli se kun pastori kertoi paikalla olevan "kaupungin" luottamus henkilöitä ja luetteli heidät nimeltä. . . Wallin, Vihreälä vaimoineen jne. . . Miksi?? Olivatko he jotenkin arvokkaampia kuin muut kuulijat??
Tuossa yhdessä naapuri pitäjässä on sellainen mies porukka kuin Takametsien miehet joita mä suorastaan fanitan. . . niidenkin laulua on mukava kuunnella. Harmittavasti oli päällekkäisyys Kurikan mies kuoron kanssa, joten nyt jäin Takametsien miehet kuulematta. . Täytyy toivoa, että tulevat johonkin lähelle jossain vaiheessa. Heillä ei ole äänitteitä laisinkaan.
Miten kiitollisia saamme olla siitä että ensimmäinen joulu toi sovittajan. Vapahtajan joka antoi puolestamme kaiken. . . Silti myös me uskovat juostaan materian perässä, näemme murhetta ruuasta ja yllä pidämme joulu stressiä. . Kun pitäisi rauhoittua ja kiittää vaan Jeesuksen syntymästä Isä Jumalaa. . .
Joulu on ihan kohta, kuinkahan monessa kodissa muistetaan miksi tätä juhlaa vietetään?
maanantai 7. joulukuuta 2009
Ehtoollinen
Olin kasteseurakunnassani sunnuntaina ehtoolliskokouksessa. Kälyni minut sinne pyysi juhlistamaan Itsenäisyys päivää, kun siellä oli myös ruokailu.
Ehtoollis käytäntö oli hieman erilainen kuin mihin olen tottunut. Sinänsä oli hienoa, että leipä murrettiin oikeasti leivästä. Yllätyin kuitenkin siitä, että vanhemmisto veljet jakoivat penkkiin päin niin leivän kuin viininkin. . ja itse sitten nauttivat oman ehtoollisensa vähän kuin "juostessaan". . .
Hieman ihmettelin, että miksi niin ? Onko käytäntö tarkoituksella poikkeava kirkon käytännöstä ? Jotenkin mietin, että tilanne olisi rauhallisempi ja arvokkaamman tuntuinen jos ihmiset menisivät siihen pöydän luo ja vanhemmisto veljet saisivat olla paikoillaan. . . No se on niitä erilaisia tapoja. .
Olen mä joskus ollut kirkossakin sillä tavalla ehtoollisella, että se jaettiin keskiristillä, öylätti kastettiin itse viiniin. Silloin oli todella paljon väkeä ja alttarilla olisi vienyt paljon aikaa vaikka olisi ollut jatkuvan liinan käytäntökin.
Vähän minua jännittikin outo ja uusi tilanne. Toki minulla oli turva ihan siinä vieressäni siinä nimittäin istui minut ja puolisoni kastanut veli vaimonsa kanssa. ja toisella puolen istui puolisoni sisar joka on kuulunut tähän seura kuntaan varmaan pari kymmentä vuotta. . .
Jotenkin koin itseni hyväksytyksi vähän eri tavalla kuin ennen kokouksissa olen tuntenut. . Ehtoollinen yhdistää ja saattoihan siinä olla sitäkin, että varmaan minua seurattiin myös "sillä silmällä" että otanko minä tarjotun ehtoollisen, koska viimeistään se kertoo kaikille että olen käynyt kasteella. . Mikäli ihmisillä on ollut epävarmuutta asiasta.
Ehtoollis käytäntö oli hieman erilainen kuin mihin olen tottunut. Sinänsä oli hienoa, että leipä murrettiin oikeasti leivästä. Yllätyin kuitenkin siitä, että vanhemmisto veljet jakoivat penkkiin päin niin leivän kuin viininkin. . ja itse sitten nauttivat oman ehtoollisensa vähän kuin "juostessaan". . .
Hieman ihmettelin, että miksi niin ? Onko käytäntö tarkoituksella poikkeava kirkon käytännöstä ? Jotenkin mietin, että tilanne olisi rauhallisempi ja arvokkaamman tuntuinen jos ihmiset menisivät siihen pöydän luo ja vanhemmisto veljet saisivat olla paikoillaan. . . No se on niitä erilaisia tapoja. .
Olen mä joskus ollut kirkossakin sillä tavalla ehtoollisella, että se jaettiin keskiristillä, öylätti kastettiin itse viiniin. Silloin oli todella paljon väkeä ja alttarilla olisi vienyt paljon aikaa vaikka olisi ollut jatkuvan liinan käytäntökin.
Vähän minua jännittikin outo ja uusi tilanne. Toki minulla oli turva ihan siinä vieressäni siinä nimittäin istui minut ja puolisoni kastanut veli vaimonsa kanssa. ja toisella puolen istui puolisoni sisar joka on kuulunut tähän seura kuntaan varmaan pari kymmentä vuotta. . .
Jotenkin koin itseni hyväksytyksi vähän eri tavalla kuin ennen kokouksissa olen tuntenut. . Ehtoollinen yhdistää ja saattoihan siinä olla sitäkin, että varmaan minua seurattiin myös "sillä silmällä" että otanko minä tarjotun ehtoollisen, koska viimeistään se kertoo kaikille että olen käynyt kasteella. . Mikäli ihmisillä on ollut epävarmuutta asiasta.
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
Keskellä elämää
En ole koskaan aikaisemmin käynyt näissä tilaisuuksissa, joten en oikein tiennyt edes minkä tyyppisestä tilaisuudesta on kyse. Paikan päällä selvisi heti, että kansanlähetyksen tilaisuushan tämä on. Tunsin muutaman paikan päällä olevista henkilöistä joten oli helppo yhdistää.
Alussa oli raamatun opetusta, hmmm. . . . aiheena hengellinen kasvu. Opetus käsiteli myös juuri sitä kaipaamaani seurakuntayhteyttä. . . Oikeassahan se puhuja oli siinä, että eristäytymällä kotiin yksikseen, tv7 ja Raamattu seurana ei voi yhteyttä muihin uskoviin syntyä. . Pitäisi rohkeasti lähteä tilaisuuksiin ja etsiä sitä omaa paikkaa.
Samoin pitäisi sitoutua hengelliseen kotiinsa. . Totta tuokin mulla vaan on vielä jotenkin etsintä päällä sen seurakuntayhteyden kanssa. Kun menen sen Helluntaiseurakunnan tilaisuuksiin jossa olen käynyt kasteella, tunnen sen jotenkin mukavan kotoiseksi paikaksi. . Meidät kastettiin yskityistilaisuudessa, ei seurakunnan aikana ja olenkin isosti kiitollinen siitä, että sen seurakunnan paimen on äärimmäisen avarakatseinen ihminen. Mitään vaatimuksia seurakuntaan liittymisestä meille ei esitetty. . Aikaisemmin ei olisi varmaan onnistunut moinen muualla kuin vapaakirkossa, jos sielläkään. .
Tilaisuudessa nautin lauluista ja rukouksista. . . Vaikka koinkin jonkinlaista "orpoutta". Orpouden tunnetta varmaan lisäsi hieman se että tilaisuudessa vietettiin myös joulujuhlaa. . . joten ei ehkä paras mahdollinen hetki mennä uutena mukaan. .
Paljon sain pohdittavaa. . eikä kaikki ihan mieleistäkään mietittävää. . .
Alussa oli raamatun opetusta, hmmm. . . . aiheena hengellinen kasvu. Opetus käsiteli myös juuri sitä kaipaamaani seurakuntayhteyttä. . . Oikeassahan se puhuja oli siinä, että eristäytymällä kotiin yksikseen, tv7 ja Raamattu seurana ei voi yhteyttä muihin uskoviin syntyä. . Pitäisi rohkeasti lähteä tilaisuuksiin ja etsiä sitä omaa paikkaa.
Samoin pitäisi sitoutua hengelliseen kotiinsa. . Totta tuokin mulla vaan on vielä jotenkin etsintä päällä sen seurakuntayhteyden kanssa. Kun menen sen Helluntaiseurakunnan tilaisuuksiin jossa olen käynyt kasteella, tunnen sen jotenkin mukavan kotoiseksi paikaksi. . Meidät kastettiin yskityistilaisuudessa, ei seurakunnan aikana ja olenkin isosti kiitollinen siitä, että sen seurakunnan paimen on äärimmäisen avarakatseinen ihminen. Mitään vaatimuksia seurakuntaan liittymisestä meille ei esitetty. . Aikaisemmin ei olisi varmaan onnistunut moinen muualla kuin vapaakirkossa, jos sielläkään. .
Tilaisuudessa nautin lauluista ja rukouksista. . . Vaikka koinkin jonkinlaista "orpoutta". Orpouden tunnetta varmaan lisäsi hieman se että tilaisuudessa vietettiin myös joulujuhlaa. . . joten ei ehkä paras mahdollinen hetki mennä uutena mukaan. .
Paljon sain pohdittavaa. . eikä kaikki ihan mieleistäkään mietittävää. . .
maanantai 30. marraskuuta 2009
Lähettäjäpiiri
Otin sitten osaa Eliina Heinosen lähettäjäpiiriin. Ensimmäiset kirjeet tulivat ja oli todella ihanaa luettavaa. Rajallistahan se minun taloudellinen tukeni on, mutta pyrin olemaan säännöllinen ja iloinen antaja.
Edelleen haen sitä omaa paikkaa seurakunnassa ja ajattelin mennä katsomaan mitä pitää sisällään Keskellä Elämää ilta jonka oma seurakunta järjestää tällä viikolla.
Joulukonserttien aika on alkanut, ensimmäisenä tänä vuonna oli Vesa-Matti Loiri. . . Kirkko oli pullollaan väkeä ja ikäisekseen sekä kuntoisekseen mies jaksoi esiintyä puolitoista tuntia yhteen menoon. . . Osa lauluista nyt ei niin kovin Jouluisia olleet, mutta osa sai kyyneleet kihoamaan silmä nurkkaan. . . Kolme kuningasta sai yleisön rytmillään taputtamaan mukana.
Kummityttöni isä laulaa mieskuorossa ja heidän konserttin menen kuuntelemaan seuraavaksi. Sitten aijon käydä vielä Seinäjoen Helluntaiseurakunnan joulukonsertissa.
Nyt on taas rukouksen paikka ja esirukoilijat puolestani ovat enenmmän kuin tervetulleita. . . . Sitä aikaisemmin toivomaani lähestymiskieltoa tarvitaan nyt. . On tullut aika pyrkiä orjuudesta vapauteen. . . siis tosissaan.
Edelleen haen sitä omaa paikkaa seurakunnassa ja ajattelin mennä katsomaan mitä pitää sisällään Keskellä Elämää ilta jonka oma seurakunta järjestää tällä viikolla.
Joulukonserttien aika on alkanut, ensimmäisenä tänä vuonna oli Vesa-Matti Loiri. . . Kirkko oli pullollaan väkeä ja ikäisekseen sekä kuntoisekseen mies jaksoi esiintyä puolitoista tuntia yhteen menoon. . . Osa lauluista nyt ei niin kovin Jouluisia olleet, mutta osa sai kyyneleet kihoamaan silmä nurkkaan. . . Kolme kuningasta sai yleisön rytmillään taputtamaan mukana.
Kummityttöni isä laulaa mieskuorossa ja heidän konserttin menen kuuntelemaan seuraavaksi. Sitten aijon käydä vielä Seinäjoen Helluntaiseurakunnan joulukonsertissa.
Nyt on taas rukouksen paikka ja esirukoilijat puolestani ovat enenmmän kuin tervetulleita. . . . Sitä aikaisemmin toivomaani lähestymiskieltoa tarvitaan nyt. . On tullut aika pyrkiä orjuudesta vapauteen. . . siis tosissaan.
sunnuntai 29. marraskuuta 2009
Öljy
Katsoin taas kerran netistä netmissionin kautta erästä ohjelmaa. Puhuja oli vahvasti sitä mieltä ettei Herran seurakuntaa voi olla ilman Pyhän Hengen voitelua. Voitelua hän vertasi öljyyn jota laitetaan lamppuun. Opetus oli hyvää ja puhujaa oli mukava kuunnella.
Otin asian puheeksi kun olin ulkoiluttamassa anoppiani. Hän kertoi aina uskoneensa ja olleensa varma uskon asioissa vaikka ei ole itse kokenut mitään erikoista pitkän ikänsä aikana (93).
Jutustelimme siitä miten Jumala on tullut lähelle aina silloin kun elämässä on ollut oikein vaikeata. . . Olemme kokeneet yhteisen menetyksen silloin kun puolisoni kuoli, anoppi menetti tuolloin jo kolmannen poikansa, nyt nuorimmaisensa.
Tuo aika oli raskasta sairastamisen myötä myös pitkällistä. . En olisi millään jaksanut ellei Jumala olisi antanut voimia joka päivä.
Vain Jumala voi antaa voimaa iäkkäälle äidille kestää lastensa pois nukkumisen. Olemme itkeneet yhdessä, suru, ikävä ja menetys on ollut yhteinen. Noina hetkinä ainoa lohdutus on ollut jälleen näkemisen toivo jolla olemme vuoroin toisiamme lohdutteneet. . .
Otin asian puheeksi kun olin ulkoiluttamassa anoppiani. Hän kertoi aina uskoneensa ja olleensa varma uskon asioissa vaikka ei ole itse kokenut mitään erikoista pitkän ikänsä aikana (93).
Jutustelimme siitä miten Jumala on tullut lähelle aina silloin kun elämässä on ollut oikein vaikeata. . . Olemme kokeneet yhteisen menetyksen silloin kun puolisoni kuoli, anoppi menetti tuolloin jo kolmannen poikansa, nyt nuorimmaisensa.
Tuo aika oli raskasta sairastamisen myötä myös pitkällistä. . En olisi millään jaksanut ellei Jumala olisi antanut voimia joka päivä.
Vain Jumala voi antaa voimaa iäkkäälle äidille kestää lastensa pois nukkumisen. Olemme itkeneet yhdessä, suru, ikävä ja menetys on ollut yhteinen. Noina hetkinä ainoa lohdutus on ollut jälleen näkemisen toivo jolla olemme vuoroin toisiamme lohdutteneet. . .
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
Piikki lihassa
Luin tänään Apostolien teot ja jäin miettimään Paavalia. Raamatun opettajat ja saarnamiehet sanovat usein, ettei Raamattu kerro mikä tuo Paavalin piikki lihassa oli. Pohdin, että sen täytyy olla jokin persoonallisuuden tai luonteen piirre. . Paavali rukoili Herraa poistamaan tuon piikin ja sai vastauksen "olet juuri heikkoudessasi vahva".
Nyt minut pysäytti parikin jaetta jossa kerrotaan Paavalin luonteesta Apt 9:1 jossa kerrotaan Saulin uhkuvan vihaa ja murhanhimoa. . . (vain siksi, että jotkut ajattelivat eri tavoin kun hän)
Samoin Apt 15: 38-39 Paavali tuomitsee erään opetuslapsen eikä huoli häntä mukaan vaan asiasta tulee ihan kunnon riita. . .
Oliko Paavali ehkä välillä liian kiivas? Tunsiko hän vihaa niitä kohtaan jotka eivät ottaneet sanaa oitis vastaan? Tuomitsiko ehkä mielessään liian äkkipikaisesti muita ihmisiä edelleen. . Tähänkö Paavali pyysi Herralta apua?
Jumalan ja evankeliumin puolesta on lupa kiivaillakkin samoin ihminen saattaa tuntea vihaa silloin kun näkee jotain epäoikeudenmukaisuutta tapahtuvan. . Joten kaikki vihan tunteet ei ole pahasta. Joskus viha voi olla oikeutettuakin. Meille on annettu tunteet eikä tunteitaan ole hyväksi piilottaa kokonaan. . . (Silloin alkaa voida todella huonosti.) Myös kristitty voi ja saa tuntea. .
Kirjoitettu on, että kiivastukaa mutta sopikaa viimeistään ennen auringon laskua. .
Noinkohan Paavali sopi tuon Markuksen kanssa asiat ennen uudelle matkalle lähtöään?
Nyt minut pysäytti parikin jaetta jossa kerrotaan Paavalin luonteesta Apt 9:1 jossa kerrotaan Saulin uhkuvan vihaa ja murhanhimoa. . . (vain siksi, että jotkut ajattelivat eri tavoin kun hän)
Samoin Apt 15: 38-39 Paavali tuomitsee erään opetuslapsen eikä huoli häntä mukaan vaan asiasta tulee ihan kunnon riita. . .
Oliko Paavali ehkä välillä liian kiivas? Tunsiko hän vihaa niitä kohtaan jotka eivät ottaneet sanaa oitis vastaan? Tuomitsiko ehkä mielessään liian äkkipikaisesti muita ihmisiä edelleen. . Tähänkö Paavali pyysi Herralta apua?
Jumalan ja evankeliumin puolesta on lupa kiivaillakkin samoin ihminen saattaa tuntea vihaa silloin kun näkee jotain epäoikeudenmukaisuutta tapahtuvan. . Joten kaikki vihan tunteet ei ole pahasta. Joskus viha voi olla oikeutettuakin. Meille on annettu tunteet eikä tunteitaan ole hyväksi piilottaa kokonaan. . . (Silloin alkaa voida todella huonosti.) Myös kristitty voi ja saa tuntea. .
Kirjoitettu on, että kiivastukaa mutta sopikaa viimeistään ennen auringon laskua. .
Noinkohan Paavali sopi tuon Markuksen kanssa asiat ennen uudelle matkalle lähtöään?
Näky
Olen pohtinut omaa tehtävääni sitä jonka Jumala on suunnitellut minun osakseni tässä elämässä. . . Se on jotenkin "hakusessa" nyt. . enkö ole vielä valmis? Tiedän, että uskoni on hauras, verso vasta, moneen muuhun uskovaan verrattuna. . Ei tietysti saisi verrata koska Jumala tekee työtään meissä oman aikataulunsa mukaan, ei meidän. . .
Puuttuko minulta Pyhä Henki kokonaan, kun en ole kokenut mitään erikoista ? Kun katsoin Eliinan eväitä ymmärsin hänenkin saaneen kaikki armolahjat, hän kertoi siitä omalla persoonallisella tavallaan. . . Eliinan hengellinen koti on Kansan Raamattuseura eli ev.lut. on hänkin. . Niin ollen hengellinen kotini ei siis ole este. Nyt olen Apt 8:16 kaltainen.
Meidän eräs Kirkkoherra totesi kerran, että Jumala loi aikaa ja piru keksi kiireen.
Puuttuko minulta Pyhä Henki kokonaan, kun en ole kokenut mitään erikoista ? Kun katsoin Eliinan eväitä ymmärsin hänenkin saaneen kaikki armolahjat, hän kertoi siitä omalla persoonallisella tavallaan. . . Eliinan hengellinen koti on Kansan Raamattuseura eli ev.lut. on hänkin. . Niin ollen hengellinen kotini ei siis ole este. Nyt olen Apt 8:16 kaltainen.
Meidän eräs Kirkkoherra totesi kerran, että Jumala loi aikaa ja piru keksi kiireen.
perjantai 20. marraskuuta 2009
Voimaa on
Rukouksesta saa voimaa, päättäväisyytttä ja rohkeutta tehdä asioita joita ei aikaisemmin ole kunnolla edes harkinnut. Sain kokea tuon eilen aamulla kun panostin todella nyt sen orjan kaavun poistoon. . . Ainakin vanha kehno väistyi ratkaisevasti ja tunsin ensimmäistä kertaa tämän asian kanssa että NYT minä onnistun. .
Ajattelen jotenkin niin että, kun pääsen tästä "riesasta" eroon voin alkaa aktiivisesti rukoilemaan armo lahjoja joita toivon lupausten mukaan myös saavani. . . Olenko laki henkinen ? kun koen, että minun tulee osoittaa omaa yrittämistä ? Jumala olisi voinut paheeni poistaa ihan "naps" vaan, mutta ei tehnyt sitä. .
Sydän ja Pyhä Henki kertoo kyllä jos Jumala suhteessa on esteitä.
Pohdin joskus sitäkin, että miksi uskoon tulo on ihmisillä niin erilaista. Toisille pitkään kestävää hakemista ja etsintää, tuskallistakin joskus. . osa kokee ihan fyysisiä tuntemuksia osa ei yhtään mitään. . . itsekin koin kaksi kertaa fyysisiä tuntoja. . sydän ikään kuin paisui. . häviävän lyhyitä hetkiä jotka toi varmuuden Jumalan olemassa olosta. Sen jälkeen en ole kokenut missään tilanteissa mitään tuon tyyppistä. .
Mutta mä olen päättänyt roikkua Jeesuksessa kiinni, kun se on kuitenkin niin että jos jonkun ote lipsuu niin se olen minä. Jeesus ei päästä irti. .
Ajattelen jotenkin niin että, kun pääsen tästä "riesasta" eroon voin alkaa aktiivisesti rukoilemaan armo lahjoja joita toivon lupausten mukaan myös saavani. . . Olenko laki henkinen ? kun koen, että minun tulee osoittaa omaa yrittämistä ? Jumala olisi voinut paheeni poistaa ihan "naps" vaan, mutta ei tehnyt sitä. .
Sydän ja Pyhä Henki kertoo kyllä jos Jumala suhteessa on esteitä.
Pohdin joskus sitäkin, että miksi uskoon tulo on ihmisillä niin erilaista. Toisille pitkään kestävää hakemista ja etsintää, tuskallistakin joskus. . osa kokee ihan fyysisiä tuntemuksia osa ei yhtään mitään. . . itsekin koin kaksi kertaa fyysisiä tuntoja. . sydän ikään kuin paisui. . häviävän lyhyitä hetkiä jotka toi varmuuden Jumalan olemassa olosta. Sen jälkeen en ole kokenut missään tilanteissa mitään tuon tyyppistä. .
Mutta mä olen päättänyt roikkua Jeesuksessa kiinni, kun se on kuitenkin niin että jos jonkun ote lipsuu niin se olen minä. Jeesus ei päästä irti. .
torstai 19. marraskuuta 2009
Ahdistelija
Mulla on selkeästi ahdistelija. . . Se kiusaa mua eikä anna mun edes yrittää. .
Omaan erään riippuvuus-suhteen josta olen yrittänyt hiljaksiin luopua. Ja joka kerta kun Luojalleni lupaan parantaa tapani kuuluu jostain "niinhän sä luulet, älä yritä sorrut kuitenki". . Sitten nousee esille syyllisyyden tunto. .
Juuri tuo syyllisyys sai miettimään asiaa monelta kantilta. . ja tulin siihen johtopäätökseen, että vihtahousu se on joka mun kopassani kertoilee mulle satuja. . Nyt pitää vaan opetella olemaan uskomatta sitä. Helpommin sanottu kuin tehty, erehtyväinen ja heikko ihminen antaa usein periksi kiusaukselle.
Nyt ei auta kuin luottaa Jumalaan, että hänellä riittää kärsivälisyyttä mun kanssani ja anteeksiantoa jos/kun sorrun.
Vaikka kyllä Herra mun tapani työstää asioita tietää jo ennestään. Ei taida yllätyksenä tulla asioiden pohdinta, vääntö ja mietintä monilta kanteilta. .
Silloin kun sairastin ja prosessoin uskoa, Jumalaa, Jeesusta jne. . yksi ystäväni sanoi kerran, että "kyllä Jumallalla on hauskaa sun kanssas".
Raukoillaan yhdessä vihtahousulle lähestymiskieltoa, muuten olen lirissä. .
Tervehdys sinulle kuvatus. . . . mukava jos jaksat näitä jaarituksia silmäillä.
Omaan erään riippuvuus-suhteen josta olen yrittänyt hiljaksiin luopua. Ja joka kerta kun Luojalleni lupaan parantaa tapani kuuluu jostain "niinhän sä luulet, älä yritä sorrut kuitenki". . Sitten nousee esille syyllisyyden tunto. .
Juuri tuo syyllisyys sai miettimään asiaa monelta kantilta. . ja tulin siihen johtopäätökseen, että vihtahousu se on joka mun kopassani kertoilee mulle satuja. . Nyt pitää vaan opetella olemaan uskomatta sitä. Helpommin sanottu kuin tehty, erehtyväinen ja heikko ihminen antaa usein periksi kiusaukselle.
Nyt ei auta kuin luottaa Jumalaan, että hänellä riittää kärsivälisyyttä mun kanssani ja anteeksiantoa jos/kun sorrun.
Vaikka kyllä Herra mun tapani työstää asioita tietää jo ennestään. Ei taida yllätyksenä tulla asioiden pohdinta, vääntö ja mietintä monilta kanteilta. .
Silloin kun sairastin ja prosessoin uskoa, Jumalaa, Jeesusta jne. . yksi ystäväni sanoi kerran, että "kyllä Jumallalla on hauskaa sun kanssas".
Raukoillaan yhdessä vihtahousulle lähestymiskieltoa, muuten olen lirissä. .
Tervehdys sinulle kuvatus. . . . mukava jos jaksat näitä jaarituksia silmäillä.
lauantai 14. marraskuuta 2009
Tarkoitus
Usein kuulee sanottavan, että kaikella on tarkoituksensa.
Usko toi meille sisäisen rauhan vaikka elämä antoi ahdistuksen hetkiä ja tilanteita useamman vuoden ajan.
Silloin kun mä sairastuin niin koin Jumalan tulevan todella lähelle ja syytinkin Häntä kaikesta mitä minulle tapahtui. . Olihan se turvallinen taho syytellä, ei tullut kiviä niskaan eikä kekäleitä liioin.. . Koin voimakkaasti myös sen, että sairastumisellani oli joku tarkoitus ja että mun pitää tämä polku käydä. Voin vain aavistella minkälainen tehtäväni oli. . silti edelleen koen asian samoin.. .
Sairaalassa ollessaan siippa sai siunata erästä nuorta Romaani naista ja tämä löysi tiensä Jeesuksen luo. Olivat olleet tupakalla yhtäaikaa ja siippa oli huomannut naisen itkevän, rohkeasti siippa oli laskenut kätensä naisen olkapäälle ja todennut, että Jeesus auttakoon sua tuskassasi. . . Nainen oli kertonut tyttärensä olevan tutkittavana ja pelkäävänsä kovasti lapsen puolesta. Sitten hän oli pyytänyt siippaa siunaamaan itsensä. Omilta sielunhoitajiltaan kuulemaansa ja oppimaansa siippa oli sitten puhunut ja siunannut naisen. . . Nainen oli sitten todennut, että hänenkin pitää ratkaisunsa tehdä. . .
Seuraavana päivänä tuo nainen tuli siippaa jonkun ystävänsä kanssa käytävällä vastaan ja jo kaukaa oli nainen huudahtanut "tässä on se mies joka mut siunas" ja oli jatkanut, että olen löytänyt Jeesuksen. . .
Ehkäpä tämä oli Jumalan suunnitelma ja siipan piti sairastua ja olla juuri siinä paikassa sillä hetkellä. Lohduttamassa äitiä jolla oli lapsestaan hätä. .
Olen aina ihaillut Romaanien rohkeutta heittäytyä Jeesuksen syliin silloin kun kutsu käy. . ei he mieti, että mitä ihmiset sanoo tai miten muut suhtautuu kun kuulevat. . . suun tunnustus käy sekin rohkeasti ja epäröimättä. .
Usko toi meille sisäisen rauhan vaikka elämä antoi ahdistuksen hetkiä ja tilanteita useamman vuoden ajan.
Silloin kun mä sairastuin niin koin Jumalan tulevan todella lähelle ja syytinkin Häntä kaikesta mitä minulle tapahtui. . Olihan se turvallinen taho syytellä, ei tullut kiviä niskaan eikä kekäleitä liioin.. . Koin voimakkaasti myös sen, että sairastumisellani oli joku tarkoitus ja että mun pitää tämä polku käydä. Voin vain aavistella minkälainen tehtäväni oli. . silti edelleen koen asian samoin.. .
Sairaalassa ollessaan siippa sai siunata erästä nuorta Romaani naista ja tämä löysi tiensä Jeesuksen luo. Olivat olleet tupakalla yhtäaikaa ja siippa oli huomannut naisen itkevän, rohkeasti siippa oli laskenut kätensä naisen olkapäälle ja todennut, että Jeesus auttakoon sua tuskassasi. . . Nainen oli kertonut tyttärensä olevan tutkittavana ja pelkäävänsä kovasti lapsen puolesta. Sitten hän oli pyytänyt siippaa siunaamaan itsensä. Omilta sielunhoitajiltaan kuulemaansa ja oppimaansa siippa oli sitten puhunut ja siunannut naisen. . . Nainen oli sitten todennut, että hänenkin pitää ratkaisunsa tehdä. . .
Seuraavana päivänä tuo nainen tuli siippaa jonkun ystävänsä kanssa käytävällä vastaan ja jo kaukaa oli nainen huudahtanut "tässä on se mies joka mut siunas" ja oli jatkanut, että olen löytänyt Jeesuksen. . .
Ehkäpä tämä oli Jumalan suunnitelma ja siipan piti sairastua ja olla juuri siinä paikassa sillä hetkellä. Lohduttamassa äitiä jolla oli lapsestaan hätä. .
Olen aina ihaillut Romaanien rohkeutta heittäytyä Jeesuksen syliin silloin kun kutsu käy. . ei he mieti, että mitä ihmiset sanoo tai miten muut suhtautuu kun kuulevat. . . suun tunnustus käy sekin rohkeasti ja epäröimättä. .
perjantai 13. marraskuuta 2009
Kaipaan
Kaipaan kovasti yhteisiä rukoushetkiä käsi kädessä. Vietimme sellaisia aika useasti silloin kun aviomieheni sairasti syöpää. Meillä oli sielunhoitajia useampikin, yksi siipan lapsuuden kavereita, yksi siipan työkamu ja siipan serkku. . Aina kun joku heistä ehti tulemaan mieheni sairasvuoteen ääreen rukoilimme yhdessä. Tai faxattiin vähäsen, leikkisästi sanottuna :)
Niitä yhteisiä rukoushetkiä olen eniten kaivannut. . Nyt kun jatkan matkaani yksin välillä ihan tuskittelen kun ei ole ketään jonka käteen tarttua. . . Ehkä siksi koen turhautumista sen seurakuntayhteyden puuttumisestakin. .
Kävin helluntailaisten telttakokouksessa yksin silloin kun siippa oli jo huonona sairaalassa. . loppu hetkillä siellä eräs ns.toisenkäden tuttu pariskunta pyysi minut väliinsä istumaan, tahtoivat siunata. . Miten koskettavalta tuo tilanne minusta tuntui. . . Olin itse silmäillyt siinä penkissä ollessani ihmisiä ympärilläni ja miettinyt kiihkeästi, että ketä pyytäisin itseäni siunaamaan. .
Vastaavaa tilannetta en osaa kuvitella tapahtuvaksi kirkossa. . siellä on jonkinlainen pidättyväisyyden laki tai normi miten vaan.
Ruskaretkellä kävin Äkäslompolossa Pyhän Laurin kappelissa rukoushetkessä. . sinne tuli vähän myöhässä nuorehko mies selkeästi hieman maistaneena. . . kun tilaisuus oli ohi hän siirtyi eteenpäin ja pyrki papin puheille, tämä viittasi pojan istumaan penkkiin ja istui hänen vierelleen. . . Poistuessani mietin, että pojalla oli selkeä hengellinen hätä ja hän jäi rukoiltavaksi. . Totuuttahan en tiedä koska poistuin muiden mukana. . . Mutta huokaisin myöhemmin illalla tuon pojan puolesta. .
Niitä yhteisiä rukoushetkiä olen eniten kaivannut. . Nyt kun jatkan matkaani yksin välillä ihan tuskittelen kun ei ole ketään jonka käteen tarttua. . . Ehkä siksi koen turhautumista sen seurakuntayhteyden puuttumisestakin. .
Kävin helluntailaisten telttakokouksessa yksin silloin kun siippa oli jo huonona sairaalassa. . loppu hetkillä siellä eräs ns.toisenkäden tuttu pariskunta pyysi minut väliinsä istumaan, tahtoivat siunata. . Miten koskettavalta tuo tilanne minusta tuntui. . . Olin itse silmäillyt siinä penkissä ollessani ihmisiä ympärilläni ja miettinyt kiihkeästi, että ketä pyytäisin itseäni siunaamaan. .
Vastaavaa tilannetta en osaa kuvitella tapahtuvaksi kirkossa. . siellä on jonkinlainen pidättyväisyyden laki tai normi miten vaan.
Ruskaretkellä kävin Äkäslompolossa Pyhän Laurin kappelissa rukoushetkessä. . sinne tuli vähän myöhässä nuorehko mies selkeästi hieman maistaneena. . . kun tilaisuus oli ohi hän siirtyi eteenpäin ja pyrki papin puheille, tämä viittasi pojan istumaan penkkiin ja istui hänen vierelleen. . . Poistuessani mietin, että pojalla oli selkeä hengellinen hätä ja hän jäi rukoiltavaksi. . Totuuttahan en tiedä koska poistuin muiden mukana. . . Mutta huokaisin myöhemmin illalla tuon pojan puolesta. .
Etsintää
Olen viettänyt tunteja tietokoneella etsien erilaisia evankeloimisjärjestöjä. Paljon olen löytänytkin, mulla on niille linkeille ihan oma kansionsa kirjanmerkeissä :)
Olen etsinyt itselleni sopivaa porukkaa johon liittyä (kirkon lisäksi)tai jota tukea jollain tapaa. Tarjontaa on paljon, kaikilla sama tavoite viedä evankeliumia eteenpäin. . . Miksi siis niin monta ryhmittymää, yhdistystä ja suuntausta ?? Onko tosiaan niin, ettei aina ole olemassa olevaa hyvää samanhenkistä porukkaa vaan kaikkien pitää perustaa oma kuppikunta ? Ellei etsintäni tuota tulosta pitääkö minunkin perustaa oma uusi järjestö viemään evankeliumia ja tekemään minulle mieleisiä muita toimintoja joiden katson olevan kristitylle tarpeen. .
Takertuuko kristikansa tosiaan jokaiseen tulkintaan niin voimakkaasti ettei "toisen" tulkintaa voi mitenkään hyväksyä. . onko tämä nykyajan kinastelua "kenen" puolella ollaan. Raamattu sanoo selkeästi, että siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni kun te rakastatte toisianne. .
Olen etsinyt itselleni sopivaa porukkaa johon liittyä (kirkon lisäksi)tai jota tukea jollain tapaa. Tarjontaa on paljon, kaikilla sama tavoite viedä evankeliumia eteenpäin. . . Miksi siis niin monta ryhmittymää, yhdistystä ja suuntausta ?? Onko tosiaan niin, ettei aina ole olemassa olevaa hyvää samanhenkistä porukkaa vaan kaikkien pitää perustaa oma kuppikunta ? Ellei etsintäni tuota tulosta pitääkö minunkin perustaa oma uusi järjestö viemään evankeliumia ja tekemään minulle mieleisiä muita toimintoja joiden katson olevan kristitylle tarpeen. .
Takertuuko kristikansa tosiaan jokaiseen tulkintaan niin voimakkaasti ettei "toisen" tulkintaa voi mitenkään hyväksyä. . onko tämä nykyajan kinastelua "kenen" puolella ollaan. Raamattu sanoo selkeästi, että siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni kun te rakastatte toisianne. .
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Luther
Eräs tarina kertoo, että Luther olisi yöllä herännyt ja paholainen oli istunut hänen sänkynsä päädyssä. . . Luther oli todennut ääneen "ai sinä" kääntänyt kylkeä ja jatkanut uniaan. . .
Mikä usko !
Mikä usko !
maanantai 9. marraskuuta 2009
Ristin työ
Evankeliumin pitäisi olla ilo sanoma, miksi sitten tunnen syyllisyyttä siitä, että Jeesus murhattiin ristillä. . Siksikö kun olen ymmrätänyt Jeesuksen lihaan tulleeksi ihmiseksi. Ihmiseksi joka kärsi ruoskan iskuista, lyönneistä, ivasta ja pilkasta. Kuinka tuskaisaa on ollut naulojen lyönti käsien ja jalkojen läpi. . Jumala ei antanut Jeesukselle mitään yliluonnollisia keinoja väistää tai olla tuntematta tuota ruumiillista kipua ja tuskaa. Silti Jeesus ei kuollut kipuun vaan särkyneeseen sydämeen. . . Sotilaiden mennessä murskaamaan jalkojen luita ristiinnaulituilta oli Jeesus jo kuollut ja luut jäivät ehjäksi. .
Me emme oikein ymmärrä sen tuskan ja kivun määrää jonka Jeesus oli valmis meidän edestämme kärsimään, pelastaakseen meidät kadotustuomiosta. Vaikeaa on ymmärtää myös ylösnouseminen kuolleista ruummilliseksi ihmiseksi jota voi Tuomas koskettaa. .
Jeesus ei ylösnoustuaankaan ollut mikään henkiolento vaan lihallinen ihminen, joka kävi tuonelassa meidän edestämme ja voitti näin kuoleman. .
Minulle usko ei ole tunne vaan tietoinen järjen päätös uskoa tuo kaikki todeksi.
Me emme oikein ymmärrä sen tuskan ja kivun määrää jonka Jeesus oli valmis meidän edestämme kärsimään, pelastaakseen meidät kadotustuomiosta. Vaikeaa on ymmärtää myös ylösnouseminen kuolleista ruummilliseksi ihmiseksi jota voi Tuomas koskettaa. .
Jeesus ei ylösnoustuaankaan ollut mikään henkiolento vaan lihallinen ihminen, joka kävi tuonelassa meidän edestämme ja voitti näin kuoleman. .
Minulle usko ei ole tunne vaan tietoinen järjen päätös uskoa tuo kaikki todeksi.
Hetihän se soimaa
Omatunto alkoi heti kolkuttaa tosta edellisestä tekstistä. . Tuomitsenko vai haenko vaan syytä pysytellä "kirkon kirjoissa" kaivaten kuitenkin enemmän. . .
Herätys
Olin tänään eräässä hengellisessä konsertissa. Musiikillisesti ilta oli oikein onnistunut. Tilaisuus oli Helluntai- ja vapaaseurakunnan järjestämä ja yleensä heidän järjestämissään tilaisuuksissa on myös uskoon tulo todistuksia ja joku puhuu.
Puhuja oli oikeilla jäljillä siinä, että keskimmäinen risti halkaisee ihmiskunnan kahtia. Ihmisiin jotka tajuavat ristin tuoman armon ja ihmisiin jotka eivät tajua. Samoin kuin ryövärit jotka olivat Jeesuksen molemmin puolin, toinen ymmärsi toinen ei. Puhuja vaan sotkeutui asiastaan harhapoluille. . . . Jotenkin minulle jäi sellainen olo, että hän ei ollut oikein valmistautunut kunnolla siihen mitä oli puhumassa. . .
Ymmärrän kyllä hengen palon ja evankeloinnin merkityksen, mutta jos kuulijakunta on ns. "omaa väkeä" niin miksi pitää kerrata kaikki monesti ja alttari kutsukin esittää sen seitsemän kertaa. . . Vähän niinku tuli sellainen tuntu, että ootta kuitenkin tehny syntiä ja nyt se pitää kertoa. . samoin koin häiritsevänä puhujan äänen korottamisen ihan kuin kuulijakunta olisi kuuroja. . . tai Jumala olisi kuuro kun rukouksetkin piti melkein huutaa mikrofonin lisäksi. . vielä varoiksi. Tokkopa ketään uutta uskovaa nytkään alttarikutsuun vastasi. . Mulla on sellainen tunne, että hieman hienovaraisempaa ja vähemmän melskettä niin ihmiset uskaltaisivat ottaa kutsun vastaan. Monta kertaa rauhallinen ilmoitus sielunhoidosta voisi olla tehokkaampi tapa saada ihmiset tulemaan rukoiltavaksi ja tekemään uskonratkaisunsa.
Konsertista sinällään nautin sunnattomasti. . .
Puhuja oli oikeilla jäljillä siinä, että keskimmäinen risti halkaisee ihmiskunnan kahtia. Ihmisiin jotka tajuavat ristin tuoman armon ja ihmisiin jotka eivät tajua. Samoin kuin ryövärit jotka olivat Jeesuksen molemmin puolin, toinen ymmärsi toinen ei. Puhuja vaan sotkeutui asiastaan harhapoluille. . . . Jotenkin minulle jäi sellainen olo, että hän ei ollut oikein valmistautunut kunnolla siihen mitä oli puhumassa. . .
Ymmärrän kyllä hengen palon ja evankeloinnin merkityksen, mutta jos kuulijakunta on ns. "omaa väkeä" niin miksi pitää kerrata kaikki monesti ja alttari kutsukin esittää sen seitsemän kertaa. . . Vähän niinku tuli sellainen tuntu, että ootta kuitenkin tehny syntiä ja nyt se pitää kertoa. . samoin koin häiritsevänä puhujan äänen korottamisen ihan kuin kuulijakunta olisi kuuroja. . . tai Jumala olisi kuuro kun rukouksetkin piti melkein huutaa mikrofonin lisäksi. . vielä varoiksi. Tokkopa ketään uutta uskovaa nytkään alttarikutsuun vastasi. . Mulla on sellainen tunne, että hieman hienovaraisempaa ja vähemmän melskettä niin ihmiset uskaltaisivat ottaa kutsun vastaan. Monta kertaa rauhallinen ilmoitus sielunhoidosta voisi olla tehokkaampi tapa saada ihmiset tulemaan rukoiltavaksi ja tekemään uskonratkaisunsa.
Konsertista sinällään nautin sunnattomasti. . .
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Suuri siunaus
Olen todella viettänyt aikaa pohtien omaa uskoani ja suhdettani Jeesuksen sovitustyöhön, sen mukanaan tuomaan armoon jossa saan elää.
Tänään oivalsin miten suuri siunaus minulle taisi olla potkut töistä. Olen pitkään tiennyt, että työyhteisö on sairas, mutta tänään minulle valkeni miten sairas. On hyvä, että minun ei tarvitse olla enää siellä. Jos vertaisin sitä johonkin Raamatun ajasta löytyvään niin Baabel tulee ensimmäisenä mieleen, sitten Sodoma jne. . .
Tänään kuitenkin rukoilen niiden ihmisten puolesta.
Tänään oivalsin miten suuri siunaus minulle taisi olla potkut töistä. Olen pitkään tiennyt, että työyhteisö on sairas, mutta tänään minulle valkeni miten sairas. On hyvä, että minun ei tarvitse olla enää siellä. Jos vertaisin sitä johonkin Raamatun ajasta löytyvään niin Baabel tulee ensimmäisenä mieleen, sitten Sodoma jne. . .
Tänään kuitenkin rukoilen niiden ihmisten puolesta.
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Eliinan eväät
Evankelista Eliina Heinonen sai mut löytämään ja oivaltamaan asioita.. . Onko niin, että sydämeni valtaistuimella istun edelleen minä vaikka olenkn avannut sydämeni Herralle ??? Enkö uskalla heittäytyä yksin Jeesuksen varaan. . Onko tilanne minun aiheuttama vai vihtahousun töistäkö on kysymys. . .
Aihetta itsetutkisteluun siin on. . . .
Aihetta itsetutkisteluun siin on. . . .
perjantai 30. lokakuuta 2009
Miksi
Kirjoitanko tätä blogia itselleni vai muille? Miksi yleensä kirjoitan. . En teidä. Miksi halusin luoda blogin ja kirjoittaa juuri uskovana ja uskosta. Saako siitä edes kirjoittaa, kun se tuntuu olevan kaikille niin henkilökohtainen juttu. . Ainakin niin kuulee usein sanottavan, että se on jokaisen henkilökohtainen asia miten tai mihin uskoo. . . .
Ainut asia jonka tiedän varmasti on nimimerkkini synty ja merkitys. Vaikka blogin nimi on Uskon askelissa koen itse vasta hipsuttelevani uskon tiellä. . .
Ainut asia jonka tiedän varmasti on nimimerkkini synty ja merkitys. Vaikka blogin nimi on Uskon askelissa koen itse vasta hipsuttelevani uskon tiellä. . .
torstai 29. lokakuuta 2009
Hmm. .
Muistan miten tuskailin uskoon tuloni jälkeen juuri tuota menestymistä. Tai paremminkin itkin ja ihmettelin, että miksi sisälläni oleva ahdistus ja epätoivo ei hellitä. . . Olinhan kuullut ihmeellisiä tarinoita siitä miten kaikki muuttuu kuin taikaiskusta silloin kun tekee uskonratkaisun. Luin Raamattua ja yritin epätoivoisesti ymmärtää lukemaani. Uskoon tuloni on ollut prosessi se ei todellakaan tapahtunut hetkessä.
Evankelisluterilaisena en enkä omaa oikein kunnolla sellaista uskovien seurakuntayhteyttä kuten vapaiden suuntien uskovilla on. Ehkä ns. kokemusten ja merkkien puute johtuukin siitä. Sellainen "hurahtamalla" uskoon tulo olisi ollut paljon helpompaa. Janoan samanlaisia armolahjoja kuin muutamilla ystävilläni on kielillä puhumista ja muuta sellaista. . Ja toisaalta pelkään jotenkin kokea moista.
Taidan olla niin "vihreä" ettei mulle voi vahvaa ruokaa vielä syöttää. .
Evankelisluterilaisena en enkä omaa oikein kunnolla sellaista uskovien seurakuntayhteyttä kuten vapaiden suuntien uskovilla on. Ehkä ns. kokemusten ja merkkien puute johtuukin siitä. Sellainen "hurahtamalla" uskoon tulo olisi ollut paljon helpompaa. Janoan samanlaisia armolahjoja kuin muutamilla ystävilläni on kielillä puhumista ja muuta sellaista. . Ja toisaalta pelkään jotenkin kokea moista.
Taidan olla niin "vihreä" ettei mulle voi vahvaa ruokaa vielä syöttää. .
Rakkaus voi olla myös kuritusta. .
Onko niin, että kun tulee uskoon alkaa menestyä kaikessa mitä tekee? Tokkopa. Vanhan kansan viisauksiin kuuluu sanonta "Joka vitsaa säästää se vihaa lastaan." Kaikki nuo vanhan kansan viisaudet ovat saaneet alkunsa sananlaskuista. Niitä Herra kurittaa joita hän rakastaa.
Tässä valossa meidän tulisi kiittää myös vastoinkäymisistä, salliessaan meille koettelemuksia ja vastoinkäymisiä Herra valmistaa meille myös tien päästä niistä yli tai voiman kestää vastoinkäymiset. .
Miteitäänpä asiaa vaikkapa vanhemmuuden näkökulmasta. Jos sinulla on lapsia niin ymmärrät hyvin sanan "kurittaminen." Jokainen haluaa suojella ja varjella lastaan maailman pahuudelta. Haluamme opettaa lapsemme tekemään elämässään hyviä, viisaita valintoja niin, että heidän elämänsä sujuisi hyvin. Yleensä vanhemmat vielä toivovat, että lapsen elämä olisi helpompaa ja tuskattomampaa, selkeästi "parempaa" kuin heidän oma elämänsä on ollut.
Jossain vaiheessa elämäänsä lapsi alkaa ymmärtää miksi äiti tai isä on asettanut rajat, kieltänyt joitain asioita tekemästä tai rangaissut jostain tehdystä. Kun ymmärrys kasvaa, kasvaa myös luja luottamus siihen, että vanhemmat rakastavat ehdoitta lastaan. . Tässä vaiheessa lapset yleensä alkavat osoittaa myös vanhemmilleen kunnioitusta vapaaehtoisesti eikä vain auktoriteetin pelosta. .
Kaikki tuo edellä kerrottu kuvaa oikein hyvin Jumalan ja ihmisen suhdetta toisiinsa. Jumala rakastaa luotujaan, Hän antaa meille voiman ja ilon myös silloin kun elämä kolhii. .
Siitä tulee muuten sanonta "ettei kenellekkään anneta enempää kuin hän jaksaa kantaa." Sananlaskujen viisauksia sekin. . .
Tässä valossa meidän tulisi kiittää myös vastoinkäymisistä, salliessaan meille koettelemuksia ja vastoinkäymisiä Herra valmistaa meille myös tien päästä niistä yli tai voiman kestää vastoinkäymiset. .
Miteitäänpä asiaa vaikkapa vanhemmuuden näkökulmasta. Jos sinulla on lapsia niin ymmärrät hyvin sanan "kurittaminen." Jokainen haluaa suojella ja varjella lastaan maailman pahuudelta. Haluamme opettaa lapsemme tekemään elämässään hyviä, viisaita valintoja niin, että heidän elämänsä sujuisi hyvin. Yleensä vanhemmat vielä toivovat, että lapsen elämä olisi helpompaa ja tuskattomampaa, selkeästi "parempaa" kuin heidän oma elämänsä on ollut.
Jossain vaiheessa elämäänsä lapsi alkaa ymmärtää miksi äiti tai isä on asettanut rajat, kieltänyt joitain asioita tekemästä tai rangaissut jostain tehdystä. Kun ymmärrys kasvaa, kasvaa myös luja luottamus siihen, että vanhemmat rakastavat ehdoitta lastaan. . Tässä vaiheessa lapset yleensä alkavat osoittaa myös vanhemmilleen kunnioitusta vapaaehtoisesti eikä vain auktoriteetin pelosta. .
Kaikki tuo edellä kerrottu kuvaa oikein hyvin Jumalan ja ihmisen suhdetta toisiinsa. Jumala rakastaa luotujaan, Hän antaa meille voiman ja ilon myös silloin kun elämä kolhii. .
Siitä tulee muuten sanonta "ettei kenellekkään anneta enempää kuin hän jaksaa kantaa." Sananlaskujen viisauksia sekin. . .
keskiviikko 28. lokakuuta 2009
Rakkauden käsky
Eilen tuli telkkarista joku dokumentti "rakkauden lapsista". Kultista jossa vääristeltiin todella pahasti Raamattua. Käytettiin häikäilemättä seksuaalisesti hyväksi toisia ihmisiä. Kaikki lähimmäiset olivat ikään kuin sallittua riistaa. . Lapsia käytettiin surutta omien kieroutuneiden himojen kohteena. Kultille kasvatettiin uutta johtajaa pienestä pojasta. Poikaa käytti hyväksen "perheen" johtaja sekä myös oma äiti. kultissa asia hyväksyttiin ja siihen jopa rohkaistiin. Seuraukset olivat hyvin raadollisia. Pojan vartuessa hän erosi kultista, alkoi vihata äitiään ja tappoi lopulta äitinsä parhaan ystävättären sekä itsensä. . . Kultin perustaja ja johtaja oli entinen babtistikirkon pappi, hän oli jo edesmennyt ohjelman teko hetkellä. Uskon, että hän saa tuomionsa aikanaan Herran kädestä. .
Minun teki ihan pahaa kun ihmiset haastatteluissaan kertoivat kaiken tuon "vapaan rakkauden" tapahtuneen Jumalan ja Jeesuksen kunniaksi. . . Miten viekas onkaan sielunvihollinen. . . Ja miten raskaita ovat hänen aseensa, varsinkin jos vietellyksi hänen töihinsä sattuu tulemaan pappi. Papit tuntevat Raamatun hyvin, osaavat vedota ihmisten tunteisiin ja pönkittää puhettaan ns. sanalla. . Tuossakin kultissa oli paljon ihmisiä mukana, kymmeniä tuhansia ihmisiä. Joista alussa kaikki olivat luuleet liittyneensä kristilliseen yhteisöön. Hei haloo! Ehkä olisi se omakin Raamatu kannattanut avata jossain vaiheessa. . .
Vain perkele on näin viekas ihmisen eksyttäjä. . Siksi sanassa sanotaan, ettei tule pohtimatta ja koettelematta ihan kaikkea uskoa. . Terveen maalaisjärjen käyttö on sallittua myös uskon asioissa. Jumalaan voi luottaa, ei ihmiseen. .
Minun teki ihan pahaa kun ihmiset haastatteluissaan kertoivat kaiken tuon "vapaan rakkauden" tapahtuneen Jumalan ja Jeesuksen kunniaksi. . . Miten viekas onkaan sielunvihollinen. . . Ja miten raskaita ovat hänen aseensa, varsinkin jos vietellyksi hänen töihinsä sattuu tulemaan pappi. Papit tuntevat Raamatun hyvin, osaavat vedota ihmisten tunteisiin ja pönkittää puhettaan ns. sanalla. . Tuossakin kultissa oli paljon ihmisiä mukana, kymmeniä tuhansia ihmisiä. Joista alussa kaikki olivat luuleet liittyneensä kristilliseen yhteisöön. Hei haloo! Ehkä olisi se omakin Raamatu kannattanut avata jossain vaiheessa. . .
Vain perkele on näin viekas ihmisen eksyttäjä. . Siksi sanassa sanotaan, ettei tule pohtimatta ja koettelematta ihan kaikkea uskoa. . Terveen maalaisjärjen käyttö on sallittua myös uskon asioissa. Jumalaan voi luottaa, ei ihmiseen. .
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)