lauantai 26. maaliskuuta 2011

Tyyneys

Juttelin tuossa päivällä pikku Oivan isoäidin kanssa ja siinä keskustellassamme tämä rukous nousi mieleeni:

Jumala, Anna minulle tyyneys hyväksyä asiat joita en voi muuttaa,
Rohkeus muuttaa ne jotka voin, Ja viisaus erottaa nämä kaksi toisistaan.

Tämä teksti on tulut tunnetuksi AA-liikkeen rukouksena. Aviomieheni osti minulle eräänä jouluna lahjaksi riipuksen jossa on siunaavat kädet ja tämä rukous kaiverattuna toisella puolella. Se on siunannut minua monet kerrat ja myös eräs ystäväni sanoi sen tuntuneen siunaukselta kun näki tämän korun roikkuvan mun kaulalla.

No joka tapeuksessa, meidän tulisi muistaa nämä sanat ihan joka päivä. Joskus asioita on vaan hyväksyttävä. Jotenkin pitäisi muistaa myös se, että jos Jumala sallii meille vaikeuksia hän myös antaa voiman niistä selvitä. .

Asseri on päässyt kotiin. . . . Siunausta matkaan.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Lapset . .

Tyttäreni kirjoitti lapsensa kuva tekstiin näin: Ennen kuin minusta tuli äiti en tiennyt miltä tuntuu kun sydän on kehoni ulkopuolella. . .

Minä olen alkanut saada anteeksi. . . nyt kun lapseni alkaa ymmärtää miksi vanhemmat toimivat niin kuin toimivat. . .

Rakas taivaan Isä suojelethan rakkaitani. . .

Mielelläni on myös uskovien yhteys. . Reijo Teleranta on perustanut hengenuudistus nimisen järjestön ev.lut.kirkon sisällä. Hän perusteli asiaa näin: Jeesus rukoili viimeisen kerran ennen ristiin naulitsemistaan uskovien yhteyden puolesta "että he yhtä olisivat" Asian täytyi olla Jeesukselle erityisen tärkeän. .
Nyt kun on tätä eksytystä ja hajaannusta todella paljon ympärillämme, tulisi kaikkien kristittyjen rukoilla toistensa puolesta ja siunata myös muita uskovia kuin ns.omiaan. . .

Herran tahto

Älkää estäkö lapsia tulemasta minun tyköni, sillä lasten kaltaisten on taivasten valtakunta sanoo Jeesus. . .

Joskus se vain on vaiketa kaikille läheisille luopua lapsesta. . Haluankin siunata ja rukoilla niiden puolesta jotka joutuvat luopumaan pienestä Oiva pojasta, hetket on pian käsillä.
Meistä kukaan ei voi käsittää, että miksi? Mutta näin se vain joskus elämä menee. Herra tietää ja hänen luonaan Oivalla on sitten hyvä olla, ei kipua ei tuskaa.

Samoin Asser pääsee Herransa luo jo pitkän iän saavuttaneena ja Jumalan joukoissa taistelleena. . .

Enää vain odotetaan Jeesuksen hetkeä hakea nämä omansa pois.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Taas tuli mieleen. . .

Tuota tv7:kaa kun katsoo niin aina tulee jotain pohtimisen aihetta. . Nyt jossain ohjelmassa puhuttiin "Jumalan lapsenlapsista" ja minä höristin korviani, että mitä ?
No olihan se juuri sitä, ettei moisia ole. . Joku on kirjoittanut ihan kirjankin tästä aiheesta. Kirja käsittelee juuri tuota sukupolvesta toiseen seurakuntalaisia. Siis sitä miten isät ja äidit tuovat lapsensa seurakuntaan ja nämä oppivat rituaalit, sanaston ja kaikenlaiset muut tavat. . Mutta eivät silti ole automaattisesti uskossa.

Jumalalla ei siis ole lapsenlapsia, on vain lapsia. Jeesuksen sisaria ja veljiä :) Eli kaikkien on itse tehtävä ratkaisu kääntyä Jumalan puoleen. Armo on siis hyvin henkilökohtainen "juttu". Sitä ei voi siirtää lapsille tai lastenlapsille. . Voi vain rukoilla ja toivoa, että kaikki läheiset löytävät jossain vaiheessa elämäänsä rakkaan Jeesuksen armon.

Sanotaan, että esirukouksen lapset eivät joudu hukkaan. Tähän luotan kun arasti pyydän Herraa huolehtimaan minun lapsestani ja lapsenlapsestani. .

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Mietteitä

Luin tuossa kirjan nimeltä Häpeästä huolimatta. Ihana teos
Kirjassa kerrottiin miten itä mailla paimenet lampaitaan paimensi. . . ellei potku persauksille auttanut, nosti paimen lampaan syliinsä, mursi siltä raajan ja lastoitti sen. Nosti lampaan sitten olka päilleen ja kantoi sitä kunnes lammas oli täysin toipunut. Tällä tavalla "käsiteltynä" lammas ei enää koskaan halunnut lähteä kauas paimenestaan, vaan pysytteli hyvin lähellä. Enää ei lammas halunnut etäälle eikä karkuteille. . . olkapäillä oli hyvä olla.

Samoin kirjassa oli kohta joka puhutteli minua paljon. Tuossa kohdassa todettiin, että kyyneleet kuuluu Jumala suhteeseen. . . .
Olen olut tämän viikon lopun kyynelehtien Herran edessä. . . . Siksi kait juuri tuo tuntui kuin suoraan kohti tulleelta tekstiltä. . .

Siunausta sinulle sivulle eksyneelle lukijalle. . .